Hyppää sisältöön

Suomi ja Ruotsi sopivat uusien jäänmurtajien suunnittelusta

Julkaistu 09.03.2020

Väylä ja Ruotsin merenkulkulaitos (Sjöfartsverket) ovat allekirjoittaneet yhteistyösopimuksen seuraavan sukupolven jäänmurtajien suunnittelusta.

Jäänmurtajien suunnittelu toteutetaan yhteishankintana. Nyt solmittu yhteistyösopimus koskee ainoastaan jäänmurtajien suunnittelua, mahdollisesta rakentamisesta ei ole päätetty. Suomen osalta sopimus koskee kahta murtajaa, Ruotsin osalta kolmea.

Jäänmurtajia tarvitaan myös tulevina talvina

Suomen ja Ruotsin satamiin liikennöivien alusten koko on kasvussa. Ympäristövaatimusten kiristyminen puolestaan pienentää kauppalaivojen konetehoja, millä on yhteys alusten kykyyn kulkea jäissä.

"Talvimerenkulun palvelutason turvaaminen edellyttää nykyisen jäänmurtajalaivaston kehittämistä. Yhteistyösopimus Ruotsin kanssa on jatkoa vuosia jatkuneelle hyvälle jäänmurtoyhteistyölle", sanoo Väylän pääjohtaja Kari Wihlman. Virastojen välinen tiivis yhteistyö perustuu valtioiden välisiin sopimuksiin. Vastaavaa yhteistyötä tehtiin jo 1970-luvulla Urho/Atle -luokan hankinnan yhteydessä.

"Ensimmäinen askel kohti seuraavan sukupolven jäänmurtajia on nyt otettu. Meidän nykyiset murtajamme ovat jo elinkaarensa loppupuolella. Toimiva jäänmurto on meille kriittistä, sillä ruotsalaisista tuotteista 90% kulkee meritse ja ilman toimivaa jäänmurtoa pohjoiset satamat olisivat kiinni 130 päivää vuodessa", sanoo Sjöfartsverketin pääjohtaja Katarina Norén.

Suomessa Väylä vastaa talvimerenkulun avustamisen viranomais- ja tilaajatehtävistä sekä valtakunnallisesta koordinoinnista, kehittämisestä ja ohjauksesta. Jäänmurtopalveluilla tarkoitetaan jäissä tapahtuvaa alusten avustamista ja hinaamista. Väylä on tehnyt jäänmurtopalvelusopimuksia Arctia Icebreaking Oy:n, Alfons Håkans Oy:n sekä muiden yksityisten hinaajayhtiöiden kanssa.

Lisätietoa:

Markus Karjalainen,
johtava asiantuntija, merenkulku,
puh. 029 534 3422
[email protected]

 

Väylä vastaa valtion tieverkon, rautateiden ja vesiväylien kehittämisestä sekä kunnossapidosta. Huolehdimme liikenteen palvelutasosta ja osallistumme liikenteen ja maankäytön yhteensovittamiseen. Näin edistämme yhteiskunnan hyvinvointia ja elinkeinoelämän kilpailukykyä.

Tämä artikkeli on vanha. Artikkeli voi sisältää vanhentunutta tietoa ja linkit eivät mahdollisesti toimi. Julkaisumme löytyvät kootusti nykyään Doria-julkaisuarkistosta