Hyppää sisältöön

Ratainfratiedon digitalisointi etenee – reaaliaikainen tieto hyödyttää niin kunnossapitäjää kuin junamatkustajaakin

Julkaistu 25.3.2020

Väylässä on panostettu viime vuosina merkittävästi rataverkon infratiedon systematisointiin ja hallintaan. Päämääränä on ottaa käyttöön automatisoituja ja edistyksellisiä tiedonkeruumenetelmiä, joilla voidaan seurata rataverkon kunnossapitoa ja kuntoa.

Tarpeisiin vastaamaan on kehitetty tietojärjestelmä, joka koostuu neljästä toisiinsa tukeutuvasta sovelluksesta. Keskeisin näistä on RATKO-sovellus, joka toimii radan infratietojen varastona muille järjestelmille. Kunnossapitäjien työkaluksi on kehitetty RAIKU-sovellus, joka mahdollistaa kunnossapitokirjausten tekemisen joko suoraan työkohteesta mobiililaitteella tai työpöytäsovelluksella. Tilaajan toiminnan tehostamiseksi on puolestaan kehitetty RYHTI-sovellus, jolla tuetaan keskipitkän ja pitkän aikavälin toiminnansuunnittelua. Sovelluksen avulla pystyään valmistelemaan ja toimeenpanemaan vuositason korjausohjelmia. Lisäksi järjestelmään kuuluu RAHTI-sovellus, joka toimii materiaalihallinnan, kuten esimerkiksi kiskokuljetusten, hallintasovelluksena.

Ajantasaiset tiedot kunnossapidosta

Uusien sovellusten myötä ratainfratiedot ovat yhdessä paikassa kaikkien radan kunnossapidon toimijoiden nähtävillä. Tiedon hallintaan ja ylläpitämiseen kuuluu myös ratainfratiedon operaattorien hankinta ja kilpailutus. Tällä varmistetaan tiedon ylläpito järjestelmässä ajantasaisena ja laadukkaana.

Tietojärjestelmän käyttöönottaminen tehostaa kunnossapidossa tuotettavan tiedon tallentamista ja hyödyntämistä. Kunnossapitourakoitsijalle tämä tarkoittaa siirtymistä digitaalisiin kirjaamismenettelyihin ja -sovellukseen. Sovelluksen kautta tehdyt kirjaukset tallentuvat automaattisesti ja reaaliaikaisesti tilaajan tietokantaan, mikä mahdollistaa rataomaisuuden kunnon tehokkaan ja laaja-alaisen seurannan sekä datan hyödyntämisen analytiikan ja päätöksenteon alustana. Kunnossapitokirjausten määrä onkin kasvanut ja systematisoitunut oleellisesti RAIKU-sovelluksen käyttöönottamisen myötä.

- Käyttöönottovuotena järjestelmään tehtiin yli 100 000 kirjausta, ja käyttäjiä on ollut satoja. Tämä kuvastaa hyvin sovelluksen kykyä tuottaa tietoa tehokkaasti ja laaja-alaisesti. Kertynyttä tietoainestoa on hyödynnetty Väylän toiminnassa mm. omaisuudenhallinnassa, kunnossapidon suunnittelussa ja valvonnassa sekä ratainfran kuntotilan seurannassa, kertoo kehittämispäällikkö Ari-Pekka Manninen.

Väylän käyttöön ottamassa RYHTI-sovelluksessa kirjataan korjaustarpeet yhteen sovellukseen ohjelmointia ja toimenpiteiden ajoittamista varten. Vuoden 2020 aikana sovellus tukee jo vaihteiden, kiskojen ja tasoristeyksien toimenpiteiden suunnittelua ja ohjelmointia.

Digitalisoinnin hyötyjiä palveluntuottajasta matkustajaan

Ratainfratiedon digitalisointi ja tietojärjestelmän käyttöönottaminen johtaa koko toimialan kannalta toimintamallin muutokseen.

Väylälle muutos mahdollistaa tehokkaamman omaisuudenhallinnan, kun tilaajalla eli Väylällä on käytössään reaaliaikainen ja luotettava tilannekuva omaisuudestaan eli rataverkosta ja sen kunnosta. Järjestelmä mahdollistaa analyyttisen tiedon tuottamisen tilaajan päätöksenteon tueksi, joka osaltaan vahvistaa päätöksenteon vaikuttavuutta. Lisäksi tietojärjestelmä avaa tilaajalle uusia mahdollisuuksia seurata kunnossapidon toimenpiteitä ja arvioida niiden vaikuttavuutta omaisuudenhallinnan näkökulmasta.

Palvelutuottajille ja kunnossapidon toimijoille järjestelmä tarjoaa tulevaisuudessa avoimen rajapinnan kautta tietoa rataomaisuudesta ja sen tilasta. Järjestelmän avoin tieto edesauttaa palveluntuottajia suunnittelemaan ja kehittämään uusia palveluja, kuten esimerkiksi analytiikkaan ja koneoppimiseen perustuvia algoritmeja ja sovelluksia. Tiedon avoimuus auttaa kunnossapidon toimijoita muun muassa työn suunnittelussa ja seurannassa.

Loppukäyttäjälle ja junaoperaattoreille tietojärjestelmäpohjainen ja digitalisaatioon nojautuva toimintamalli näkyy rataverkon toimintavarmuuden ja luotettavuuden paranemisena, kun rataomaisuuden kunto ja sen ennustaminen sekä ennakoivat toimenpiteet pystytään hallitsemaan entistä paremmin. Järjestelmän avulla voidaan myös julkista rahoitusta kohdentaa entistä tehokkaammin toimenpiteisiin ja kohteisiin, joilla aikaansaadaan suurin mahdollinen hyöty liikkujien ja elinkeinoelämän kuljetustarpeiden suhteen.

Lisätietoja:

kehittämispäällikkö Ari-Pekka Manninen, p. 0295 34 3619, [email protected]. Twitter: @AP_Manninen


Tämä artikkeli on vanha. Artikkeli voi sisältää vanhentunutta tietoa ja linkit eivät mahdollisesti toimi. Julkaisumme löytyvät kootusti nykyään Doria-julkaisuarkistosta