Hyppää sisältöön

Kutsu medialle: Tieverkon sähköistämisen mahdollisuudet Suomessa

Julkaistu 21.05.2020

Voisiko tieliikenteen päästöjä vähentää radikaalisti tieverkon sähköistyksellä? Väylävirasto on selvittänyt sähköistyksen vaihtoehtoisia toteutustapoja, kustannuksia ja vaikutuksia. Tervetuloa seuraamaan selvityksen tulosten esittelytilaisuutta pe 12.6.2020 klo 12.30-14.30 Väyläviraston YouTube-kanavalla.

Sähköistetyllä tiellä ajoneuvot saavat liikkumiseen tarvitsemansa sähkön tieverkosta ja voivat liikkuessaan myös ladata akkujaan. Sähköistettyjen teiden etuina on pidetty sitä, että ajoneuvoissa riittäisi entistä pienempi akkukapasiteetti ja sähkön käyttö tulisi mahdolliseksi myös pitkämatkaisessa ja raskaassa liikenteessä. Sähköteiden toteutus edellyttää kuitenkin useiden toimijoiden yhteistyötä ja mittavia investointeja. Monet pitkien välimatkojen maat, kuten esimerkiksi Saksa ja Ruotsi ovat jo lähteneet aktiivisesti kehittämään ja pilotoimaan sähköteitä.

Väylävirasto on kevään aikana tehnyt aiheesta ensimmäisen laajemman selvityksen, jossa vertaillaan erilaisten teknologia- ja liiketoimintavaihtoehtojen soveltuvuutta Suomessa. Siinä pureudutaan myös sähköistämisen kustannuksiin ja vaikutuksiin mm. liikenteen päästöihin, turvallisuuteen ja sähköverkkoon. Sähköteiden kannattavuutta arvioidaan eri laajuuksissa toteutettuna esimerkiksi yksittäisen teollisuuden kuljetusreitin osalta tai laajemmin päätieverkolla.

Tieverkon sähköistämisselvityksen konsultteina ovat toimineet Gaia Consulting ja FLOU. Selvitys julkaistaan kesäkuun loppuun mennessä.

Esittelytilaisuuden seuraaminen ei edellytä ilmoittautumista. Tilaisuus pidetään verkkolähetyksenä, jota pääsee seuraamaan osoitteessa https://www.youtube.com/watch?v=JMQa3KxsnIY. Kutsua saa välittää eteenpäin.

Lämpimästi tervetuloa mukaan!

Väylävirasto vastaa valtion tieverkon, rautateiden ja vesiväylien kehittämisestä sekä kunnossapidosta. Huolehdimme liikenteen palvelutasosta ja osallistumme liikenteen ja maankäytön yhteensovittamiseen. Näin edistämme yhteiskunnan hyvinvointia ja elinkeinoelämän kilpailukykyä.

Tämä artikkeli on vanha. Artikkeli voi sisältää vanhentunutta tietoa ja linkit eivät mahdollisesti toimi. Julkaisumme löytyvät kootusti nykyään Doria-julkaisuarkistosta