"Urakoitsijat ovat tehneet paljon aurausta ja vähemmän liukkaudentorjuntaa", kertoo maanteiden kunnossapidon asiantuntija Jarkko Pirinen Väylävirastosta.
Kunnossapidon ja liikenneväylien kannalta tällainen "perinteinen talvikeli" on parempi kuin nollan molemmin puolin sahaava sää. Epävakainen keli tekee liukkaudentorjunnasta vaikeaa. Lisäksi veden sulaminen ja uudestaan jäätyminen vaurioittaa päällysteitä.
"Toki kunnon lumipyrytkin tuovat omat haasteensa. Esimerkiksi kertyvät lumivallit heikentävät näkemiä. Kävely- ja pyöräteillä voi niin ikään olla esteettömyydessä ongelmia, jos liikennevalojen napeille ei pääse tai suojatien edessä on lumipenkka", Pirinen toteaa.
Taivaalta on satanut nyt niin paljon lunta, että varsinkin aura-autoille on riittänyt hommia. Etenkin pyöräilyn kannalta tien on oltava pinnaltaan tasainen, eikä se onnistu kunnolla ilman aurausta. Kaikessa kunnossapidossa, myös aurauksessa, korostuu oikea ajoitus. Huolellinen ja oikea-aikainen lumen poisto ehkäisee lumen polaantumisen paksuksi kerrokseksi ja helpottaa työtä – mitä kauemmin lumi on auraamatta, sitä vaikeampi se on poistaa.
Kuluneen vuoden aikana valtaosa kävely- ja pyöräteiden talvikunnossapidon palautteesta on koskenut päällysteiden kuntoa ja aurausta. Lumimyräkät tuovat omat haasteensa auraukselle, sillä kalustoa ei riitä samaan aikaan kaikille teille. Vilkkaasti liikennöidyt päätiet aurataan ensimmäisenä, joten vähäliikenteisillä teillä aurausauton saapumiseen voi kulua tunteja. Jos sinulla on palautetta esimerkiksi talvikunnossapidosta, voit antaa sitä osoitteessa https://palautevayla.fi/aspa
Kunnossapito on ennakoivaa terveydenhuoltoa
Kävely- ja pyöräteiden kunnossapidossa on tavoitteena tarjota mahdollisuus toimivaan ja turvalliseen liikkumiseen myös talvikautena. Varsinkin kävely- ja pyöräväylien osalta kunnossapito on myös ennakoivaa terveydenhuoltoa.
"Suomessa tapahtuu noin 80 000 ensiapua vaativaa kaatumistapaturmaa. Näistä 2/3 tapahtuu jalankulkijoille. Liukastumisen syynä alustan liukkaus on yleisin, mutta ei suinkaan ainoa. Myös esimerkiksi kiire tai väärä kenkävalinta vaikuttavat Liikenneturvan kyselyn mukaan liukastumisiin", kertoo maanteiden kunnossapidon hankinnan asiantuntija Mika Terhelä Väylävirastosta.
Maanteillä kävely- ja pyöräilyväyliä on noin 6000 kilometriä. Valtaosa kävely- ja pyöräilyväylistä on kuitenkin kaupunkien ja kuntien alueilla.
"Siksi kunnossapidossa tarvitaan yhteistyötä. Esimerkiksi Oulun seudulla alueen kunnat, valtio ja Oulun kaupunki tekevät yhteistyötä pyöräilyn edistämiseksi. Samanlaista yhteistyötä on vireillä myös muilla isoilla kaupunkiseuduilla", Terhelä sanoo.
Periaatteena yhteistyössä on monesti se, että tietyllä reitillä laatu pysyisi samanlaisena, vaikka vastuutaho vaihtuisi.
"Jos yhteistyötä ei tehdä, laatu voi vaihdella paljonkin, sillä eri organisaatioilla on yleensä omat urakoitsijansa ja laatuvaatimuksensa."
Yhteistyön lisääminen on siis yksi keino parantaa kävely- ja pyöräväylien kunnossapitoa. Onko muita parannuksia näköpiirissä? Pirisen ja Terhelän mukaan työmenetelmistä suolaharjaus on kohtalaisen uusi tuttavuus.
"Suolaharjaus sopii kohtalaiseen vähälumiseen ympäristöön, missä tie halutaan pitää kokonaan paljaana. Sillä voidaan myös poistaa mustaa jäätä. Toki harjausta tehdään myös ilman suolaa. Maanteillä harjaus ei ole tyypillisesti keinovalikoimassa mukana, mutta kaupunkiympäristöissä se voi olla tehokas keino", kollegat toteavat.
Kehitettävää riittää
Uusien konstien lisäksi nykyisiäkin tulisi hyödyntää tehokkaammin. Vuoden 2019 tienkäyttäjätyytyväisyystutkimuksessa pyöräreittien kunnossapitoon talvella oli tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä vain noin neljäsosa vastaajista.
"Tavoitteisiin on vielä matkaa. Kunnossapidon parantaminen toisi myös potentiaalia pyöräilyn lisäämiseen ja ilmastotavoitteiden saavuttamiseen. Liikenneturvan pyöräilykyselyn mukaan 64 % suomalaisista voisi pyöräillä talvella enemmän, jos talvikunnossapito pyöräväylillä paranisi", Terhelä sanoo.
Suuntaviivat kohti parempaa ovat myös selvillä.
Paperilla on helppo tehdä laatua, jo nyt kunnossapidon vaatimukset ovat tiukat. Käytännön toteutuksessa ongelmat saattavat olla moninaisia. Töiden itselle luovutuksen merkitys korostuu. Laatutarkastuskierroksia on tehtävä kattavammin ja myös pyörällä, jotta ongelmat tulisivat esille."
Kävely- ja pyöräilyväylien hoidosta löytyy lisätietoa esimerkiksi vuonna 2020 julkaistussa menetelmäohjeesta.
Lue myös
Lisätietoa
Jarkko Pirinen
asiantuntija, maanteiden kunnossapito
[email protected]
Mika Terhelä
asiantuntija, maanteiden kunnossapidon hankinta
[email protected]