Hyppää sisältöön

Hyvinkää-Karjaa -rataosan tärinämittauksista alustavat tulokset selvillä

Julkaistu 04.12.2019

Väylä on teettänyt junaliikenteen aiheuttaman tärinän mittauksia Lohjan ja Vihdin alueella marraskuun lopussa.

Alustavien tulosten perusteella riskirajat talojen rakenteiden vaurioitumiselle eivät ole ylittyneet. Tärinä on tuntunut voimakkaimmin puolitoista- ja kaksikerroksisten puurunkoisten talojen yläkerrassa, kun maaperä tärisee samalla taajuudella. Tärinä voi voimistua sen siirtyessä rakennuksen runkoon tai kaapistoihin ja aiheuttaa esimerkiksi lasien helinää kaapeissa. Tämä vaikuttaa erityisesti asumisviihtyvyyteen.

Kuten jo ennakolta osattiin epäillä, voimakkain tärinä liittyy Hangon Koverhariin matkalla oleviin hiilikuljetuksiin, jotka ovat käynnistyneet lokakuun lopussa. Kuljetuksia on pari päivässä.

Väylä aloitti tutkimukset Lohjan ja Vihdin alueella marraskuun puolivälissä kansalaisilta saadun palautteen perusteella. Alustavat mittaustulokset on nyt saatu kuudesta kohteesta. Mittauksia tehdään myös muissa kohteissa tarpeen mukaan. Väylä jatkaa tulosten analysointia ja jatkotoimenpiteiden arviointia.

Tärinätilanteeseen ei voida luvata helpotusta nopealla aikataululla, sillä hiilikuljetukset Koverhariin jatkuvat toistaiseksi. Yhtenä vaihtoehtona on nopeusrajoitusten asettaminen kriittisimmille alueille, mutta nopeusrajoitukset vähentävät merkittävästi radalle mahtuvaa junaliikennettä. Myös junan jarrutus ja kiihdytys aiheuttavat ääntä, mikä voi osaltaan lisätä junaliikenteen aiheuttamaa häiriötä.

Lisätietoja medialle:

Rautatieliikennejohtaja Markku Nummelin p. 029 534 3971

Tekniikka ja ympäristö -osaston johtaja Minna Torkkeli p. 029 534 3632

Asiakasyhteydenotot:

Liikenteen asiakaspalvelu p. 0295 020 600

https://www.ely-keskus.fi/web/ely/liikenteen-asiakaspalvelu1

Tietoa verkossa:

https://vayla.fi/ymparisto/melu-tarina

Väylä vastaa valtion tieverkon, rautateiden ja vesiväylien kehittämisestä sekä kunnossapidosta. Huolehdimme liikenteen palvelutasosta ja osallistumme liikenteen ja maankäytön yhteensovittamiseen. Näin edistämme yhteiskunnan hyvinvointia ja elinkeinoelämän kilpailukykyä.

Tämä artikkeli on vanha. Artikkeli voi sisältää vanhentunutta tietoa ja linkit eivät mahdollisesti toimi. Julkaisumme löytyvät kootusti nykyään Doria-julkaisuarkistosta