Usein kysyttyä

Mitä hankkeessa tehdään?

Vuosaaren meriväylä ja satama-allas syvennetään 11 metristä 13 metrin kulkusyvyyteen. Hanke käsittää meriväylän ja satama-altaan syventämiseen liittyvät ruoppaus- ja louhintatyöt sekä niihin liittyvät turvalaitetyöt. Louhe kuljetaan meriteitse Helsingin kaupungin Hernesaaren itärantaan ja Melkinlaiturin jatkeelle, missä se hyödynnetään uuden asuinalueen esirakentamisessa. Hyötykäyttöön sopimattomat maamassat kuljetetaan Vuosaaren meriläjitysalueelle.

Ruoppaustyöt alkavat kesäkuussa 2020 ja uusi väylä otetaan käyttöön vuoden 2021 loppuun mennessä. Väylällä työskennellään ympäri vuorokauden jokaisena viikonpäivänä avovesikausina 2020 ja 2021.

Hanke toteutetaan Väyläviraston, Helsingin Satama Oy:n ja Helsingin kaupungin yhteistyönä.

Miksi hanke toteutetaan?

Meriväylä ja satama-allas syvennetään laivaliikenteen kuljetusvaatimusten mukaiseksi ja vahvistetaan siten Helsingin sataman kilpailukykyä.

Väylän syventämisen myötä käyttöön voidaan ottaa suurempia laivoja. Osalla rahtialuksista konttilastikapasiteetti voidaan lähes kaksinkertaistaa. Tämä tuo merkittäviä kuljetuskustannussäästöjä ja pienentää alusliikenteen ympäristövaikutuksia.

Paljonko hanke maksaa ja kuka vastaa kustannuksista?

Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 33,6 miljoonaa euroa, josta meriväylän syventämisen osuus on 25 miljoonaa euroa ja sataman osuus 8,6 miljoonaa euroa.

20 % hankkeen kustannuksista katetaan Euroopan unionin CEF (Connecting Europe Facility) -tuella. Väylävirasto osallistuu kustannuksiin 12,5 miljoonalla eurolla ja Helsingin satama 8,6 miljoonalla eurolla. Lisäksi Helsingin kaupunki osallistuu 4,2 miljoonalla eurolla kaupungin meritäyttökohteisiin kuljetettavan louheen kuljetuskustannuksiin.

Hankkeessa syntyvän louheen hyödyntäminen Helsingin kaupungin aluerakentamisessa, sekä louheen kuljetus meriteitse tuovat kaupungille yli 10 miljoonan euron kustannussäästöt.

Minne meren pohjaa ruopatessa ja louhittaessa syntyneet louhemassat viedään?

Vuosaaren hankkeessa merenpohjasta ruopataan noin 1,0 miljoonaa kuutiota maamassoja. Lisäksi vedenalaisessa kalliolouhinnassa muodostuu 0,8 miljoonaa kuutiota (n. 8 eduskuntatalon verran) louhetta, jota hyödynnetään Helsingin kaupungin uuden asuinalueen meritäyttötöissä Hernesaaren itärannassa sekä Melkinlaiturin jatkeella. Hyötykäyttöön sopimattomat maamassat kuljetetaan Vuosaaren meriläjitysalueelle. 

Kaupungille meritäyttöjen toteuttaminen hankkeessa muodostuvilla louheilla sekä louheen kuljettaminen meriteitse tarkoittaa yli 10 miljoonan euron kustannussäästöä asemakaavassa arvioituun esirakentamiseen, joka on laskettu ostettavan louheen hinnalla. Katuverkon sijaan louhe kuljetetaan meriteitse proomuilla, mikä kustannussäästöjen lisäksi vähentää kuljetusten aiheuttamaa ympäristökuormitusta sekä pöly- ja liikennehaittoja katuverkolla. Merikuljetus korvaa noin 55 000 kuorma-autolastia ja vähentää polttoaineen kulutusta 1,5 miljoonaa litraa. Hiilipäästöjä säästyy noin 3200 tonnia.

Hernesaareen rakennetaan 2020-luvulla noin 7500 asukkaan merellinen kaupunginosa. Vuosille 2020-2021 ajoittuvat ruoppaus ja meritäyttö kalliolouheella ovat osa asuinalueen rakentamista. Lisätietoa Hernesaaren aluerakennushankkeesta löydät Helsingin kaupungin kanavissa: https://www.uuttahelsinkia.fi/fi/hernesaari-ja-telakkaranta

Miten hankkeessa huomioidaan ympäristö?

Hankkeen toteuttamiseksi on olemassa vaadittavat vesilain mukaiset luvat. Vaikutuksia vesistöön seurataan ELY-keskuksen hyväksymien vesistö- ja kalataloustarkkailuohjelmien avulla koko hankkeen ajan. Veden samenemisvaikutukset pyritään minimoimaan ja vaikutuksia seurataan hankkeen aikana. Urakointialueen läheisyydessä sijaitsevien Natura 2000-alueiden tarkkailuun kiinnitetään erityistä huomiota.

Vesistötyöt rajoitetaan arvokkaiden linnustokohteiden läheisyydessä lintujen pesimäajan (15.4.-31.7.) ulkopuolelle, mikä vähentää myös kevätkutuisten kalalajien poikastuotannolle aiheutuvaa haittaa. Hankkeen aikana istutetaan 40 000 kalanpoikasta vuosittain.

Louheen kuljetus meriteitse täytettäville alueille säästää hiilidioksidipäästöjä noin 3200 tonnia. Lisäksi meriväylän ja satama-altaan syventämisen jälkeen rahtilaivojen kuljetuskapasiteettia voidaan kasvattaa, mikä pienentää alusliikenteen ympäristövaikutuksia.

Ks. myös kysymykset 6) Aiheuttavatko työt veden samenemista? ja 7) Kuinka hanke vaikuttaa kalastukseen?
Aiheuttavatko työt veden samenemista?

Sedimentin ruoppaus aiheuttaa väistämättä veden väliaikaista samentumista. Minimoimme työn aikaiset samentumat tehokkaan ruoppauskaluston avulla. Samenemisvaikutuksia tulee esiintymään Vuosaaressa, Melkin laiturilla sekä Hernesaaren edustalla. Alustavan aikataulun mukaan kesän 2020 ruoppaukset keskittyvät satama-altaaseen ja väylän pohjoisosiin ja syyskuussa louhinnat alkavat väylän pohjoisosissa.

Samenemisvaikutukset voivat ulottua kilometrin päähän rakennusalueesta, mutta näkyvimmät vaikutukset ulottuvat muutaman sadan metrin päähän. Samenemisvaikutus on selkeä, mutta väliaikainen, ja päättyy kun ruoppaustyöt alueella päättyvät ja kiintoaines laskeutuu pohjaan.

Veden laatua seurataan vesinäytteenotoin ja pintasamentuman leviämistä kuukausittain tehtävillä ilmakuvauksilla sekä päivittäisellä satelliittikuvien seurannalla. Hankkeen aikana tehdään ruoppauskaluston ympärillä samentuman mittauksia. Seuranta-aineistosta saadaan visuaaliseen havainnointiin ja mittauksiin perustuvan datan yhdistelmä, joka hyödyttää tulevaisuuden ruoppaushankkeiden vaikutusten arviointia ja erityisesti vaikutusalueen laajuuden määrittämistä.

Kuinka hanke vaikuttaa kalastukseen?
Ruoppauksen aiheuttama veden samentuma ja vedenalainen melu karkottavat kaloja ruoppauskohteen läheisyydestä. Samentuman ja melun aiheuttama karkottumisvaikutus lakkaa heti hankkeen päätyttyä. Samentuman leviämisalueella sijaitsevat kutualueet voivat peittyä laskeutuvat sedimentin alle ja kutu tuhoutua. Samentuma vaikeuttaa myös kalanpoikasten ravinnon saantia. Kalastolle aiheutuvaa haittaa kompensoidaan kalanpoikasten istutuksilla. Hankkeen aikana istutetaan 40 000 kalanpoikasta vuosittain. Ammattikalastajille aiheutuvaa haittaa kompensoidaan korvauksilla. 
Miten hanke vaikuttaa vapaa-ajan viettoon mökeillä, virkistysalueilla ja uimarannoilla?

Lähimpien rantakiinteistöjen alueella saattaa esiintyä satunnaisia samentumisvaikutuksia, kun meren pohjan savi ja lieju nousevat ruoppaustöiden vuoksi pintaan. Aurinkolahden uimaranta säästynee samenemisvaikutuksilta, sillä ranta sijaitsee urakointialueeseen nähden melko kaukana niemen takana, ja vallitsevat tuulensuunnat ovat suotuisat.

Urakoitsija kehittää työkoneiden melutasoa alentavia ratkaisuja, kuten vedenalaista uppovasaraa sekä äänieristyksiä työkoneisiin. Tämä vähentää töistä aiheutuvaa melua lähialueilla.

Työkohteen läheisyydessä uiminen ja sukeltaminen on kielletty, ja veneilijöiden tulee pitää työkalustoon turvallisuussyistä vähintään 150 metrin varoetäisyys.

Kansalaiset voivat seurata hanketta karttapalvelusta, jossa näkyvät työlauttojen ja proomujen sijainnit reaaliajassa, sekä jo valmistuneet ja keskeneräiset työalueet. Karttapalveluun sisältyy myös palautetyökalu.

Ks. myös kysymykset 6) Aiheuttavatko työt veden samenemista? ja 9) Kuinka hanke vaikuttaa vesillä liikkumiseen?

Kuinka hanke vaikuttaa vesillä liikkumiseen?

Vesillä liikkujan kannattaa seurata töiden etenemistä hankesivustolta löytyvässä karttapalvelussa. Palvelussa näkyvät jo valmistuneet ja keskeneräiset työalueet, työlauttojen ja proomujen sijainnit reaaliajassa, sekä meriväyliä koskevat poikkeukset.

Veneväylät risteävät useassa kohdassa Vuosaaren meriväylän kanssa. Urakointi aiheuttaa myös tilapäisiä väylä- ja merimerkkimuutoksia. Alusliikenteen, työkoneiden ja vapaa-ajan liikenteen yhteensovittamisen turvallisuuteen kiinnitetään erityistä huomiota, ja poikkeusjärjestelyistä viestitään hankesivuilla ja sosiaalisessa mediassa.

Yleiset ohjeet vesillä liikkujalle:

  • Pidä vähintään 150 metrin varoetäisyys työkalustoon liikkuessasi ruoppausalueella.
  • Sukeltaminen ja uiminen työkohteen läheisyydessä on kielletty.
  • Räjäytyksistä annetaan merkkiääni.
Tutustu mahdollisiin liikenteen poikkeusjärjestelyihin ennalta
Milloin ja missä louhitaan, ruopataan ja räjäytetään?

Väylällä työskennellään jokaisena viikon päivänä avovesikausina 2020 ja 2021. Työt aloitetaan satama-altaasta. Tämän jälkeen siirrytään ruoppaamaan ja louhimaan väylälle. Työtä tehdään useampaa työkalustoa käyttäen. Väylällä liikkuu tämän vuoksi useita työlauttoja sekä proomuja ja hinaajia.

Räjäytysten yhteydessä lähettää lähestyvästä räjäytyksestä varoittavan äänisignaalin. Äänisignaalin kuulet hankkeen esittelyvideolla. 

Karttapalvelu kertoo reaaliajassa töiden etenemisestä sekä työkaluston sijainnista.  

Miten louhintatärinä vaikuttaa kiinteistöihin ja miten sitä seurataan?

Räjäytykset suunnitellaan ja toteutetaan siten että ne eivät aiheuta vahinkoja olemassa oleville rakenteille. Satamarakenteisiin asennetaan tärinäantureita, joiden avulla seurataan louhintatärinää. Kiinteistöihin tehdään lainsäädännön mukaiset katselmukset, joissa tarkkaillaan rakenteita ennen ja jälkeen räjäytysten. Mikäli vaurioita havaitaan, on urakoitsijan muutettava työmenetelmiään ja korvattava aiheutuneet haitat.

Kuinka hanke vaikuttaa Vuosaaren satamaan toimintaan?

Meriväylä ja satama ovat rakentamisen ajan normaalisti alusliikenteen käytössä.  Työn aikana pidetään viikoittaisia liikennepalavereja, joissa käydään läpi ajankohtainen työtilanne sekä sovitaan liikenteeseen vaikuttavista toimenpiteistä, merkinnöistä, viitoituksista, ym.

Mistä voin seurata hanketta, kysyä lisätietoja tai antaa palautetta?

Hanketta voit seurata Väylän hankesivustolta tai Facebook-sivuillamme. Hankesivustolta löydät Live-karttapalvelun, jossa voit seurata töiden etenemistä ja näet työskentelyalueet sekä työlauttojen ja proomujen liikkeet reaaliajassa. Karttapalvelussa voit myös antaa palautetta hankkeesta.

Hankesivusto: vayla.fi/vuosaaren-merivayla

Karttapalvelu: https://maps.ramboll.fi/vuosaari/

Facebook: facebook.com/vuosaarenmerivayla 

 

Lisätietoa hankkeesta antavat:

 

Seppo Paukkeri

Projektipäällikkö

Väylävirasto

seppo.paukkeri@vayla.fi

p. 029 534 3361

 

Tero Sievänen

Projektipäällikkö

Helsingin Satama

tero.sievanen@portofhelsinki.fi

p. 09 310 335 77

reaktionapit
Sivu päivitetty 18.05.2020