Skip to content

Punaiset kaiteet ja punainen valaistus - Vt 12 Lahden eteläinen kehätie parantaa Hollolan alueen liikenneturvallisuutta ja logistiikkaa

Julkaistu 25.11.2020 9.00

Melkein valmis Lahden eteläinen kehätie on Okeroisten kohdalta Kouvolan suuntaan mennessä nelikaistainen. Okeroisista Tampereen suuntaan kehätie kuljettaa kaksikaistaisena moottoriliikennetienä pitkien laaksosiltojen, jylhien kallioleikkausten ja upeiden luontomaisemien kautta Hollolan Soramäelle asti.

”Monta luontoa” on meidän sloganimme ja kehätie tuo sen näkyville, vaikka läpi harmaan kivenkin on jouduttu menemään."

Kuva: Hollolan kunnanjohtaja Päivi Rahkonen kävi tutustumassa kehätiehen ennen sen avaamista. Kuvassa Rahkonen seisoo Vähäjoen pitkällä laaksosillalla, jonka ali kulkee Riihimäki-Lahti junarata.

Hollolan kunnanjohtaja Päivi Rahkonen on seurannut kehätiehanketta rahoitusvaiheesta asti.

"Meidän odotuksemme kehätielle liittyvät ensisijaisesti elinkeinopolitiikkaan ja liikenneturvallisuuteen. Kehätie saattaa olla ratkaiseva yksittäisen yrityksen toiminnalle tai toimeentulolle, mutta sitä on vaikea todentaa etukäteen. Elinkeinopoliittisesta näkökulmasta tulokset näkyvät vasta pitkässä kaaressa. Turvallisuusnäkökulmasta vaikutuksia voidaan toivottavasti todentaa heti."

Sari-Anna Vilander toimii Hollolan kunnan elinkeinopäällikkönä ja ajaa päivittäisen työmatkansa Lahdesta Hollolaan vanhaa valtatietä pitkin. Virkansa puolesta hän on ollut aktiivisesti rakentamassa Hollolasta hyvää sijoituspaikkaa yrityksille, ja uuden kehätien myötä Hollolan tavoitettavuus paranee.

Vapaa-aikana hän huokaisee helpotuksesta, kun uusi kehätie aukeaa, ja vanhaa valtatietä vaivanneesta rekkarallista ja onnettomuusalttiista risteyksistä päästään. Sari-Anna on laskenut, että vanhalta valtatieltä löytyy ainakin 24 valoristeystä ja liukkaalla kelillä saa jokaisen kohdalla jännittää, ehtiikö rekka pysähtymään ajoissa. Vain vuosi sitten vanhalla valtatiellä 12 sattui paha liikenneonnettomuus, jossa yksi kuoli ja toinen loukkaantui vakavasti (Etelä-Suomen Sanomat, 18.11.2019).

Salpakangas ja Kukonkoivu, Hopeakallio ja Paassilta sekä Nostava

 Kuva: Hollolan elinkeinopäällikkö Sari-Anna Vilander pääsi tutustumaan kehätiehen ennen sen avaamista. Taustalla näkyy Soramäkeen johtava ramppi ja oikealla Hopeakallion uusi yritysalue.

Sari-Anna Vilanderista otetun kuvan taustalla vilahtaa upouusi Hopeakallion kohdalla oleva mainoskyltti viestillä ”Tässä se on! Tekemisen paikka”.

"Kun tänne sijoittuvien yritysten kanssa puhutaan liikenneyhteyksistä, kehätien kaltainen yhteys on merkittävä etu. Jokainen uusi yritys on meille voitto. Kukonkoivun hyvien yhteyksien päähän asettui esimerkiksi saksalainen Layher, Kaukokiidolla on siellä varaus laajentumishankkeelle, vedenpullottamolla on tonttivaraus ja neuvottelut ovat meneillään erään uuden potentiaalisen sijoittujan kanssa. Myös Hopeakalliossa on kahdesta tontista neuvottelut käynnissä.

Vt 12 Lahden eteläisen kehätien yhtenä tavoitteena on elinkeinoelämän ja maankäytön kehittämisen edellytysten parantaminen. Nostavan logistiikka-alueen kanssa ei olisi voitu edetä ilman kehätietä. Nostavan aluetta on suunniteltu jo 17 vuotta, ja nyt kehätien valmistuessa Hollola voi vihdoin lähteä kehittämään aluetta. Kunta on teettänyt alueella lisätutkimusta mm. maaperän kiviaineksesta. Tämä liittyy itse toteutukseen, jonka osalta keväällä 2020 käytiin markkinavuoropuhelu toteuttajaehdokkaiden kanssa. Parhaillaan muotoillaan konseptointikilpailutusta; konseptointia tarvitaan, jotta voidaan käynnistää itse toteutuskilpailutus. Nostavan alueella on paljon kiviainesta, ja toteuttajalta tullaan tarvitsemaan kokonaisvaltainen ratkaisu, mikä on osa etukäteen suunniteltavaa konseptia. Nostavan alueen suunnittelussa on tehty myös varaus ratapihalle, jonka toteutuksen toivotaan etenevän logistiikka-alueen myötä.

Hyvää yhteistyötä Väyläviraston kanssa koko hankkeen ajan

Hollolan projektipäällikkö Ari Rinkinen on ollut mukana hankkeessa kehätien tiesuunnitelmavaiheesta asti. Rinkinen on tuonut Hollolan kuntaan liittyvät näkökannat esimerkiksi suunnittelussa esille ja toiminut linkkinä maankäyttökysymyksissä. Hän oli myötävaikuttamassa myös siihen, että Hopeakallion alueelle tehdyssä asemakaavan muutoksessa huomioitiin Soramäen eritasoliittymän vaatima tilantarpeen kasvu

"Roolini on ollut paljolti tuoda hankkeeseen paikallistuntemusta ja toimia kunnan ja kehätiehankkeen välisenä viestintuojana."

Rakentaminen on Hollolan näkökulmasta edennyt hyvin, ja urakat Paassillassa ja Hopeakalliossa ovat edenneet hyvässä yhteistyössä urakoitsijan ja Väyläviraston kanssa.

-          Hollolan puoli kehätietä oli aika lailla helpompi toteuttaa, sillä uusi tie menee lähestulkoon neitseellisessä maastossa. Ehkä rakentamisen aikaiset haitat ja melu ovat niitä, jotka aina puhuttavat. Mutta vuoropuhelu on edennyt, eikä tällä hetkellä ole haasteita esillä.

Paassillan ja Hopeakallion alueiden rakentaminen oli jo hyvässä vauhdissa, kun kehätien rahoituspäätös syntyi. Paassillan alueelta on syntynyt paljon louhetta, joka on siirretty Hopeakallion alueelle tarvittaviin täyttöihin. Ajoitus oli tärkeä, sillä ”dumppereiden” oli helpompi kulkea alueiden väliä ennen kuin uusi kehätie halkoi alueet omille puolillensa kehätietä.

"Muutamia yksityiskohtia oli helppo hioa kuntoon rakentamisen aikana. Esimerkiksi Soramäen eritasoliittymän rampin tiealueelle jäänyt korkea kallioseinämä olisi peittänyt Paassillan alueen näkyvistä. Sovimme Väyläviraston kanssa, että kunta sai louhia kallioseinän pois, jotta näkymä aukeaa. Samankaltainen ratkaisu tehtiin myös Hopeakallion puolella, jossa poistettiin näkymän esteenä ollut mäki kehätieltä nousevan rampin ja Hopeakallion alueen välistä. Tässä vaiheessa tämä oli vielä hyvin mahdollista, myöhemmin kehätien liikenteelle oton jälkeen se olisi ollut paljon hankalampaa."

Nyt jännitetään avaamista

Kunnanjohtaja Päivi Rahkonen Nostavan sillalla.

Kuva: Hollolan päässä kehätietä sillankaiteet ovat punaiset ja siltojen alla kulkevia palkkeja valaisee punaiset valot. Kunnanjohtaja Päivi Rahkonen Nostavan risteyssillalla ja taustalla Soramäen suuntaan kulkeva kehätie.

Päivi Rahkoselle kehätien rakentaminen on ollut pitkä puristus, ja Rahkonen kertoo, että edelleen tuntuu vaikealta uskoa tien vihdoin valmistuvan, vaikka se onkin ollut tiedossa siitä alkaen, kun kuokat lyötiin saveen.

"Sitten kun kehätie avataan, ei varmaan mene kuin muutama viikko niin tuntuu siltä, että se on ollut aina auki."

Hollolan kunnan näkökulmasta rakentaminen sujuu silloin hyvin, kun siitä ei kuulu mitään. Kehätien osalta se onkin toteutunut. Kuten tiedetään, huono kello kauas kuuluu, ja kun on hiljaista, tarkoittaa se sitä, prosessi on ollut hyvin hallinnassa. Samaa viestiä kunnanjohtaja on saanut kunnan kehätien hanke-edustajilta pitkin matkaa.

Kaikki kolme – Päivi Rahkonen, Sari-Anna Vilander ja Ari Rinkinen – odottavat jännittyneinä sitä hetkeä, kun tie avataan. Liikenneruuhkiin ja turvallisuuteen se vaikuttaa toivottavasti heti, mutta vasta kahden vuoden päästä voidaan kertoa vaikutuksista elinkeinoelämään, kunnanjohtaja Rahkonen arvioi.

Ari Rinkinen toteaa myös, että Hollolan kunnalle kehätie on tietenkin erinomainen asia, vaikkakin sen myötä kunnalle tulee ylläpidettäväksi lisää teitä, osa Ala-Okeroistentiestä ja vanhaa valtatietä 12. Toisaalta liikenteen profiili muuttuu etenkin vanhalla valtatiellä 12, ja samalla pahojen kolareiden odotetaan vähentyvän, mikä on ehdottoman hienoa ja tervetullut muutos.

Taustaa

Vt 12 Lahden eteläinen kehätie -hankekokonaisuus kuului Suomen hallituksen kevään 2016 kehysriihessä päättämiin liikennehankkeisiin. Lopullisen päätöksen rahoituksesta tekivät eduskunta sekä Lahden kaupungin ja Hollolan kunnan valtuustot.

Hankkeen kokonaiskustannuksen arvioidaan olevan 275 miljoonaa euroa. Vt 12 Lahden eteläisen kehätien osalta investointikustannuksen arvioidaan olevan 258 miljoonaa euroa ja Mt 167 Lahden eteläisen sisääntulotien 17 miljoonaa euroa. Valtion rahoitusosuus on 72 % (198 miljoonaa euroa) ja Lahden kaupungin ja Hollolan kunnan yhteinen rahoitusosuus 28 % (77 miljoonaa euroa).

Vt 12 Lahden eteläinen kehätie aukeaa suunnitelmien mukaan liikenteelle joulukuussa 2020. Rakentaminen on edennyt budjetissa.

Lisätietoja: 

Projektipäällikkö Juha-Pekka Hämäläinen, Väylävirasto, puh. 029 534 3563, [email protected]

Kunnanjohtaja Päivi Rahkonen, Hollola, puh. 044 780 1400, [email protected]

Elinkeinopäällikkö Sari-Anna Vilander, Hollola, puh. 044 780 1298, [email protected]

Projektipäällikkö Ari Rinkinen, Hollola, puh. 044 780 1453, [email protected]  

Seuraa hanketta:

www.vayla.fi/vt12letke    

www.facebook.com/vt12letke

www.twitter.com/vt12letke (@Vt12Letke)

Vt12 Lahden eteläinen kehätie -hankkeen tavoitteena on varmistaa sujuvampi ja turvallisempi liikenne valtatiellä 12 sekä edistää maankäytön ja elinkeinoelämän kehittymismah­dollisuuksia koko Lahden seudulla. Hankekokonaisuuteen kuuluu valtatie 12 Lahden eteläisen kehätien rakentaminen ja maantien 167 Lahden eteläisen sisääntulotien parantaminen. 

Liitteet


Tämä artikkeli on vanha. Artikkeli voi sisältää vanhentunutta tietoa ja linkit eivät mahdollisesti toimi. Julkaisumme löytyvät kootusti nykyään Doria-julkaisuarkistosta