Skip to content

Joensuun ratapiha kokee historiansa suurimman muutoksen

Julkaistu 2.12.2020

Joensuun ydinkeskustaa lähelle sijoittuvan Joensuun ratapihan historia ulottuu kauas. Puurakenteinen asemarakennus ja ensimmäiset raiteet otettiin käyttöön vuonna 1894, samana vuonna, kun Nikolai II:n astui valtaan Suomen suuriruhtinaaksi. Nyt, miltei 130 vuotta ensimmäisen käyttöönoton jälkeen, ratapiha kokee historiansa suurimman muutoksen Joensuun ratapihan parantaminen -hankkeessa, kun ratapiha perusparannetaan lähes täysin.

Ilmakuva Joensuun ratapihan alueesta.

− Joensuun asemanseutua kehitetään suurilla harppauksilla vuoteen 2024 saakka.  Asemanseudun ympäröiviin hankkeisiin kuuluva henkilöratapihan kehittäminen on yksi merkittävä infrahanke paikallisesti ja valtakunnallisesti, projektipäällikkö Jetro Matilainen Väylävirastosta kertoo.

Henkilöjunaliikenteen Helsingin suuntaan on ennustettu kasvavan 12 junasta 14 junaan vuoteen 2035 mennessä. Joensuun ratapiha -hanke tukee osaltaan Joensuun asemanseudun kehittämistä, jonka tavoitteena on muun muassa lisätä keskustahakuisia työpaikkoja ja keskustan asukaslukua. Asemanseudun kehittämisen tavoitteeksi on asetettu 3500 uutta työpaikkaa ja 6000 uutta asukasta vuoteen 2030 mennessä.

Valmistuttuaan hanke mahdollistaa ratapihan tavara- ja henkilöliikenteen kapasiteetin kasvamisen, parantaa toiminnan sujuvuutta ja merkittävästi turvallisuutta.

− Hankkeen kustannusarvio on 77 miljoonaa euroa, ja rakentaminen aloitetaan syksyllä 2020. Valmista on määrä tulla neljässä vuodessa, ja ensimmäiset junat kulkevat uudistetun ratapihan läpi vuonna 2024, kertoo Matilainen.

Nykyliikennettä palveleva kokonaisuus

Joensuun ratapihan nykyiset kiskot, pölkyt ja sepelitukikerrokset ovat huonossa kunnossa, turvalaite on vanhakantainen ja sähkörata-, valaistus- sekä vaihteenlämmitysjärjestelmät vaativat uudistamista.

− Henkilöratapihan muutoksilla tavoitellaan joustavampaa, kapasiteetiltaan suurempaa liikennöintiä ja parempaa palvelutasoa. Rautatieaseman keskeinen sijainti tukee hyvin lisääntyvää ja tehokkaampaa junaliikennettä. Hankkeen myötä hyvä yhteys erityisesti pääkaupunkiseudun suuntaan korostuu. Uudistettu ratapiha mahdollistaa toimivammat matkaketjut ympäri Suomen, Matilanen täsmentää.

Joensuun ratapiha -hankkeessa parannetaan rautatieliikenteen toimintavarmuutta muun muassa uusimmalla turvalaiteet kokonaan tietokoneohjatuiksi, uusimalla henkilöaseman laiturit nykyaikaiseksi korkeiksi laitureiksi katoksilla ja yhdistämällä välilaituri reunalaituriin uudella ylikulkusillalla. Lisäksi rakennetaan uusi liikenteenhoitoraide ratapihan eteläpäähän mahdollistamaan ylimääräiset junakohtaukset ja pitkien tavarajunien vaihtotyöt. Junaliikenteen täsmällisyyttä parannetaan siirtämällä pääraide ratapihan itäreunasta länsireunaan.

− Hanke on hyvin tarpeellinen. Joitain uusintatöitä ratapihalle on tehty ajan saatossa, mutta tehdyt pistemäiset parsimiset ja nykymuotoinen ratapiha on tullut tiensä päähän. Joensuun ratapiha -hanke on välttämätöntä toteuttaa, kertovat hankkeessa rakennuttajana toimivan Weladon projektipäällikkö Juuso Anttila ja projekti-insinööri Mikko Hämäläinen.

Joensuun ratapiha uudistetaan nykypäivän vaatimusten ja liikennöintitarpeen mukaiseksi. Radan rakenteet sekä vaihteet uusitaan ja ratageometriaa muutetaan toimivammaksi.  Raiteet sähköistetään tarvittavilta osin ja valaistusta uusitaan ja lisätään määräysten mukaisesti. Lisäksi keskitetyille vaihteille tehdään vaihteenlämmitys. Hankkeessa parannetaan myös Peltolan ja Sulkulahden tavararatapihoja.

− Peltolan kohdalla olevat puunkuormausraiteet puretaan ja Sulkulahti ja Peltola erotetaan toisistaan vaihdekujalla. Sulkulahden tavararatapihaa jatketaan etelän suuntaan noin 250 metriä, ja Sulkulahden eteläpuolelle tehdään uusi liikenteenhoitoraide. Tavararatapihojen raiteet myös sähköistetään tarvittavilta osin, Jetro Matilainen kertoo tavararatapihojen muutoksista.

Suunnitteluttamisessa kokonaisuudenhallinta korostuu

Joensuun ratapihan ratasuunnitelma valmistui vuonna 2017 ja on saanut lainvoiman. Hankkeen alkuvaiheessa käytiin keskustelua operaattoreiden, liikenteenohjauksen ja Väyläviraston välillä suunnitelman mukaisesta raidegeometriasta ja siihen tehtiin muutamia muutoksia.

Hankkeen on määrä valmistua vuonna 2023 loppuun mennessä, ja käyttöönotto on edessä vuonna 2024 alussa. Suunnitteluun panostetaan näin mittavassa hankkeessa, erityisesti rakentamisen aikaiseen työvaihesuunnitteluun.

− Työvaiheistuksen suunnittelu viedään niin pitkälle kuin voidaan, mutta mielessä on oltava aina pieni tila ja joustovara yllätyksille ja muutoksille. Joensuun ratapiha -hanke on iso palapeli, jota täytyy hallita koko ajan. Rakentamisesta huolimatta junaliikenteen täytyy toimia sujuvasti, eikä isoja katkoksia normaaliin arkeen saa tulla, Juuso Anttila toteaa.

Uniikki ratapiha Suomen mittakaavassa

Joensuun ratapiha on pitkulainen muodostuen kolmesta erillisestä peräkkäisestä ratapihasta. Junankuljettajan näkymästä etelästä saapuessa ensimmäisenä avautuu Sulkulahden tavararatapiha, heti perään Peltolan tavararatapiha ja kaaren jälkeen kolmantena henkilöratapiha Asema.

− Joensuun ratapiha on kerrassaan uniikki, Suomesta ei löydy vastaavaa, Hämäläinen kertoo vuosikymmenien rata-alan kokemuksellaan.

Ainutlaatuisen ratapihan suunnittelutyö on vaativaa, ja myös rakentamisen aikana liikenteensovittamisen kanssa on oltava erityisen tarkkana. Hämäläinen painottaa, että Joensuun ratapihalla 1-3 raiteen pois ottaminen käytöstä rakentamisen aikana on merkittävästi haasteellisempaa kuin leveämmällä ratapihalla, joka leviää tuloraiteen jälkeen kuin vappuviuhka isoksi yhdeksi ratapihaksi.

− Hankkeen tekee erikoiseksi myös se, että Joensuu on pääteasema. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että sähköistys päättyy ratapihaan. Esimerkiksi jännitekatkoa suunnitellessa voi olla, että koko ratapihan jännitteet joudutaan poistamaan. Alueella ei ole ryhmityksiä, jolla saisi sähkön pois tietyltä raiteelta, Hämäläinen toteaa.

Ensimmäisinä töinä hankkeessa onkin tehtävä ohitusjohto, eli neljä kilometriä pitkä maakaapeli, jonka avulla saadaan tehtyä työn aikaisia jännitekatkoja. Suunnittelussa on otettava huomioon useita seikkoja, jotta kokonaisuus saadaan toimimaan.

Turvalaite on tullut käyttöikänsä päähän

− Joensuun ratapiha on kovin erityinen. Siellä on liki tsaarinaikainen turvalaite, joka on tekijänsä uniikkikappale. Turvalaite on viimeisten joukossa oleva kampiasetinlaite, joita löytyy Suomesta
enää yhdestä tai kahdesta paikasta, Anttila ja Hämäläinen kertovat ratapihan historiasta.

Joensuun ratapihalle tehdään kokonaan uusi asetinlaite ja se varustetaan moderneilla turvalaitteilla, opastimilla ja keskitetyillä vaihteilla. Asema tehdään paremmin palvelevaksi uusimalla laiturit esteettömyysvaatimusten mukaisesti. Tavara- ja henkilöratapihan sivuraiteiden K43-tyyppiset raiteet ja vaihteet uusitaan 54E1-tyyppiseksi. Pääraide siirretään itäreunasta länsireunaan ja uusitaan 60E1-tyypin kiskopainolle.

Hanke etenee vahvasti

Juuso Anttila laskee, että projektilla työskentelee hankkeen alkuvaiheessa jo parisen kymmentä osaajaa. Luku kasvaa ja muuttuu hankkeen edetessä, ja useiden ammattilaisten panostusta tarvitaan. Hanke on pitkä, ja kestävyyttä vaaditaan. Hankkeella työskenteleviltä löytyy yhteensä kymmenien vuosien osaaminen rautatiemaailmasta.

− Olennaisinta pitkissä hankkeissa on hyvä ja ammattitaitoinen porukka. Resurssien on oltava kunnossa. Pitkissä hankkeissa oppii tuntemaan henkilöstön ja heidän vahvuutensa. Työn
jakaminen ja oikeiden ominaisuuksien hyödyntäminen sekä optimointi on olennaista, Anttila kertoo rakennuttajakonsultin projektipäällikön vastuusta.


Tämä artikkeli on vanha. Artikkeli voi sisältää vanhentunutta tietoa ja linkit eivät mahdollisesti toimi. Julkaisumme löytyvät kootusti nykyään Doria-julkaisuarkistosta