Uusia innovaatioita väylien talvihoidon tukena

Väylien hoidon kiireisin aika on käsillä. Liikennevirasto on varautunut talveen sekä tutuin menetelmin että pilotoimalla uusia tapoja.

Radanpidossa suurimmat haasteet liittyvät runsaslumiseen talveen. Teiden pintarakenteiden kannalta ongelmallinen on lauha ja sateinen talvi, kun lämpötila sahaa nollan molemmin puolin. Merenkulussa pitkät pakkasjaksot koettelevat jäänmurron kapasiteettia.

Lumensulatuskentästä apua runsaslumiseen talveen

Keski-Pasilan rakentamisen myötä lumien läjitysalueet ovat vähissä. Päärautatieaseman ja Ilmalan väliltä kerättävän lumen käsittelyyn on rakennettu kaukolämmön paluulämpöä hyödyntävä lumensulatuskenttä, jolla runsaslumisena talvena voidaan käsitellä 100 000m³ lunta.

”Lumensulatuskenttä on uusi innovaatio ja tänä talvena käytössä ensimmäistä kertaa. Halusimme kehittää ympäristöystävällisen ja tehokkaan tavan käsitellä lunta. Rataverkolta kerättävä lumi on verrattain puhdasta, joten sen sulattaminen ja veden laskeminen viemäriin on parempi ratkaisu kuin kuormaaminen kaupungin ulkopuolelle”, kertoo Juha-Matti Vilppo. Kentän idea on, että kentällä oleva vesi sulattaa lumikasaa ja lumi puolestaan eristää veden. Kovilla pakkasilla lämmitystä ei käytetä ja vähälumisena talvena kenttä voi toimia perinteisenä läjitysalueena.

Tänä talvena Liikennevirasto pilotoi myös kehäradan erkanemisvaihteiden puhdistusta puhallustekniikalla. Junista putoaa vaihteiden kohdalla tyypillisesti lunta radalle, mikä tukkii vaihteet helposti. Havukosken kohta on kriittinen sekä kehäradan että pääradan liikenteen kannalta. Puhallus jokaisen junan jälkeen pitää vaihteet auki ja tukee aikaisempia puhdistustapoja, kuten lämmitystä ja lumisuojausta. ”Tekniikka on ollut Japanissa käytössä ja toiminut hyvin. Kehäradan erkanemisvaihteisiin asennetut puhaltimet ovat sopivan kaukana asutuksesta, eikä ääni pääse näin ollen häiritsemään. Läheisellä kävelytiellä kulkevat voivat tosin ihmetellä lumipöllähdystä ja tussahtavaa ääntä”, kuvailee yksikön päällikkö Jukka P. Valjakka radan kunnossapitoyksiköstä.

Liikenteen täsmällisyyden ja talvikunnossapidon kannalta keskeisessä roolissa on tiivis yhteystyö urakoitsijoiden ja liikennöitsijöiden kanssa. Rataverkon talvikunnossapitoon käytetään n. 20-30 miljoonaa euroa.

Teiden hoidon resurssit pysyvät ennallaan

Teiden korjausvelkaan osoitettavat lisärahat käytetään päällysteiden, siltojen ja tierakenteiden korjaamiseen. Talvihoidon resurssit saadaan kuitenkin pidettyä entisellä tasolla, 120 miljoonassa eurossa. ”Tänä talvena koko Suomi saadaan samojen laatuvaatimusten piiriin. Viimeisimmät mm. pinnan tasaisuutta koskevat vaatimukset on otettu myös alemman tieverkon osalta alueurakoihin mukaan kilpailutusten kautta”, kertoo kunnossapidon asiantuntija Heikki Lappalainen.

Maanteiden 78 000 kilometristä vilkkaimmilla päätieosuuksilla on kireimmät laatuvaatimukset, mutta ympärivuotista kesäkeliä ei luvata mihinkään. Liukkautta torjutaan pääosin suolalla ja kriittisten paikkojen osalta olosuhteiden vaatiessa karheistavalla hiekoituksella. Joillakin keskeisillä pohjavesialuilla suola on korvattu formiaatilla. Alemmalla tieverkolla liukkautta torjutaan hiekoittamalla ja pitämällä polanne tasaisena ja mahdollisuuksien mukaan karheana mekaanisin keinoin.

"Hyvät talvirenkaat ovat tärkeä investointi turvallisuuteen ja auttavat merkittävästi vaikeissa keleissä alemmalla tieverkolla. Kelien vaihtelut ja niiden ennakointi ovat haastavimpia tilanteita sekä urakoitsijalle että tiellä liikkujille, niinpä kaikilla teillä varovaisuus ja olosuhteisiin sovitetut nopeudet ovat valttia”, Lappalainen jatkaa.

Liikennevirasto tiedottaa poikkeuksellisista keliolosuhteista mm. vaihtuvilla tienvarren opasteilla, www-sivuillaan sekä radioiden ja navigaattoreiden kautta liikennetiedotteilla. Akuuteissa liikenneongelmissa palvelee Tienkäyttäjän linja, p. 0200 2100. Talvikunnossapidosta, tienpidosta ja liikenteestä palautetta voi antaa Liikenteen asiakaspalveluun.

Merenkulussa talven ankaruus selviää vasta tammikuussa

Talveen varaudutaan yhdeksällä jäänmurtajalla. Liikenteen avustamiseen käytettävissä ovat Arctian perinteisten murtajien lisäksi Alfons Håkansin Zeus, ruotsalaismurtaja Frej ja kaksi Arctian monitoimimurtajaa. Liikennerajoituksia asetetaan satamiin jääpeitteen paksuuden mukaan samoilla periaatteilla kuin aiempina talvina. Satamien liikennerajoituksilla varmistetaan ensisijaisesti alusliikenteen turvallisuus.

”Talvimerenkulun kokonaiskustannukset vaihtelevat suuresti talven ankaruuden mukaan, mutta leuto talvi parantaa aina Suomen kilpailukykyä. Talven ankaruutta voidaan ennustaa vasta tammikuussa”, sanoo talvimerenkulun yksikön päällikkö Jarkko Toivola.

Liikennevirasto tarjoaa ajankohtaista tietoa talviaikana omilla sivuillaan. Merenkulun sujuvuudesta, satamien liikennerajoituksista, jäänmurtajien sijainnista ja jääolosuhteista ajankohtaiset tiedot on esitetty uudistuneessa Baltice.org-palvelussa. Palvelun pääasiallisina käyttäjäkohderyhminä ovat alusten päällystö, varustamot, satamat, laivameklarit, luotsit, viranomaiset ja yksityiset henkilöt. Baltice.org -palvelussa yhdistetään tietoa eri viranomaislähteistä ja tiedot esitetään käyttäjälle visualisoituna karttakäyttöliittymässä. Kaikille avoin palvelu on suunniteltu mukautumaan eri päätelaitteille. Palvelun kielenä on englanti ja sisältö alkaa päivittyä nyt kauden alkaessa.

Lisätietoja:

Ylitarkastaja Juha-Matti Vilppo p. 029 534 3985

Radan kunnospitoyksikön päällikkö Jukka P. Valjakka p. 029 534 3925

Kunnossapidon hankinnan asiantuntija Heikki Lappalainen p. 029 534 3553

Talvimerenkulun yksikön päällikkö Jarkko Toivola p. 029 534 3327

Tietoa verkossa:

Ajantasainen liikennetilanne (mm. kelikamerat, häiriöt ja ajokeli) http://liikennetilanne.liikennevirasto.fi/

Baltic Icebreaking Management, http://www.baltice.org/

Talvimerenkulku http://www.liikennevirasto.fi/ammattimerenkulku/talvimerenkulku

Ilmalan lumensulatuskenttä http://www.liikennevirasto.fi/ilmalan_lumensulatus