Hyppää sisältöön

Tutkimus: Miten hyvin Helsingin ratapihan toimivuuden parantamishanke vastasi tavoitteisiin?

Julkaistu 6.10.2021

Väyläviraston tilaaman tutkimuksen mukaan Helsingin ratapihan toimivuutta parantaneesta HELRA-hankkeesta on ollut huomattavaa hyötyä rautatieliikenteen toimivuudelle. Tutkimus oli Väyläviraston ensimmäinen avoimeen dataan pohjautuva rautatiehankkeen jälkianalyysi.

Rautatiemaisemaa Pasilassa.

Helsingin ratapihaa parantaneen HELRA-hankkeen rakentaminen alkoi vuonna 2015 ja hanke on raiteistomallin muutoksia lukuun ottamatta valmis. Nyt Väylävirasto on selvittänyt data-analytiikan ja liikenteen mallinnustyökalujen avulla, miten parantamissuunnittelussa ja sen yhteydessä tehdyssä hankearvioinnissa tunnistetut hyödyt ovat toteutuneet käytännössä. Tutkimuksessa selvitettiin myös, vastaako uusien yhteyksien suunniteltu käyttö tämän päivän operatiivista toimintaa.

Tutkimuksen perusteella hankkeen kehitystoimenpiteistä on ollut merkittävää hyötyä erityisesti häiriötilanteiden hallinnassa sekä radan kunnossapitoon ja ratatöihin liittyen. Uudet vaihdeyhteydet mahdollistavat töiden ja liikenteen tehokkaamman yhteensovittamisen. Lisäksi tutkimuksessa todettiin, että parantamishankkeen hyödyntäminen säännöllisen liikenteen kehittämisessä edellyttäisi vielä joitain pienempiä muutoksia mm. asetinlaitteeseen.

Avoin data avaa uusia mahdollisuuksia

Yksi tutkimuksen tavoitteista oli myös selvittää, miten hyvin tarjolla oleva avoin data tarjoaa vastauksia hankkeiden analysointiin ”ennen ja jälkeen” -näkökulmasta.

”Tämä työ vahvisti, että avointen rajapintojen kautta on saatavilla kattavasti dataa muun muassa rautateiden toteutuneesta liikenteestä, häiriötilanteista ja ratatöistä”, kertoo rautatieliikenteen suunnittelun asiantuntija Antti Lautela Väylävirastosta.

Datan avulla on mahdollista aiempaa helpommin ja tarkemmin tarkastella tehtyjen kehitystoimenpiteiden vaikutuksia rautatiejärjestelmän käyttöön ja toteutuneeseen liikenteeseen. Nyt tehdyssä tutkimuksessa on hyödynnetty dataa uudella tavalla. Aikaisemmin ratahankkeita ei ole analysoitu jälkikäteen tällä tarkkuudella.

Uudenlainen tapa analysoida hankkeiden vaikutuksia on tulossa mahdollisesti käyttöön myös muissa hankkeissa. Varsinkin isojen ratahankkeiden analysointiin data-analytiikka voi soveltua mainiosti.

Tuloksia analysoimalla voidaan myös kehittää suunnittelu- ja toteutusprosessia siten, että investointien vaikutukset voidaan entistä paremmin arvioida jo suunnittelun aikana. Näin kehitysinvestoinnit pystytään kohdistamaan oikein ja saavutetaan varmemmin halutut vaikutukset.

”Esimerkiksi tässä tutkimuksessa tuli ilmi muutamia jatkokehityskohteita, jotka parantaisivat entisestään Helsingin ratapihan toimivuutta. Näitä mahdollisia jatkokehityskohteita ovat muun muassa Pasilan laituriopastimet ja muutokset Helsingin sekä Ilmalan asetinlaitteisiin”, Lautela kertoo.

Kiinnostuitko tutkimuksesta? Se löytyy kokonaisuudessaan Väyläviraston julkaisuista: https://julkaisut.vayla.fi/pdf12/vj_2021-58_helra_web.pdf