Tampere–Jyväskylä-ratahankkeen lokakuun 2021 uutiskirje

Syksy on lähtenyt mukavasti käyntiin Tampere–Jyväskylä-radan suunnitteluhankkeella. Ratahankekokonaisuus on monipuolinen: käynnissä on samanaikaisesti eri suunnitteluvaiheita kohteista riippuen. Hanketyöskentely on sujunut mallikkaasti poikkeusoloissakin. Suuressa hankkeessa mukavaa on se, että mukana on paljon ihmisiä eri organisaatioista. Olemme työskennelleet kotitoimistoilta käsin ja se on sujunut hienosti. Tällä hankkeella meillä ei ole ollut ollenkaan läsnäolokokouksia, vaan olemme omaksuneet melko mutkattomasti uudet toimintatavat.

Elokuun merkittävin etappi hankkeella oli vuorovaikutustilaisuus, jossa esiteltiin suunnitelmaluonnokset Orivesi–Jyväskylä-rataosan nykyisten liikennepaikkojen Torkkeli (Orivesi) ja Muurame (Muurame) kehittämiselle sekä uudelle Laihalammin liikennepaikan (Jämsä) rakentamiselle. Liikennepaikkojen suunnittelu tarkentuu yleisön kommenttien perusteella. Tässä vaiheessa odotetaan myös maastosta saatavia mittaustuloksia, joiden pohjalta suunnitelmia tarkennetaan.

Vuorovaikutustilaisuudetkin ovat sujuneet erinomaisesti etänä. Kannan kuitenkin huolta siitä, jääkö joku viesti tai kommentti saamatta etäjärjestelyjen vuoksi. Toisaalta mukaan on myös helpompi tulla niidenkin, jotka eivät asu vakituisesti alueella. Hankkeen viestintätiimi ottaa mielellään vastaan palautetta yleisötilaisuuksista. Haluan kiittää tilaisuuteen osallistuneita hyvistä kysymyksistä. Tilaisuudessa oli hyvä tunnelma ja aktiivista keskustelua. Elokuun vuorovaikutustilaisuuden tallenne on katsottavissa hankkeen verkkosivuilla.

Maaperätutkimukset jatkuvat Lahdenperä–Jämsän rataosuudella ja nyt syyskuussa käynnistyy lisätutkimuksia. Tällä hetkellä alueella tehdään pohjatutkimusta. Tutkimukset tehdään tela-alustaisella kairausvaunulla, joita saattaakin nähdä nyt alueella.

Lahdenperä–Jämsä-rataosan ympäristövaikutusten arvioinnin aikataulua ollaan tarkentamassa. Elokuussa rataosalla on tehty rakennetun kulttuuriympäristön selvitys ja muinaisjäännösselvitys. Tunnelisuunnittelun osalta ensimmäiset tulokset aerodynaamisista selvityksistä on saatu kesän aikana. Lisäksi YVA-ohjelmaa ollaan parhaillaan laatimassa. Kun se on tehty, tapahtuu varsinainen arviointi.

Liikennepaikkojen ratasuunnitelmat tulevat nähtäville marras-joulukuussa. Suunnitelmat ovat esillä tietyn ajan, jolloin niistä on mahdollista jättää muistutuksia ja lausuntopyyntöjä pyydetään myös sidosryhmiltä. Sen myötä hallinnollinen prosessi lähenee loppuaan ja ratasuunnitelman hyväksynnän jälkeen voidaan siirtyä rakennussuunnitteluvaiheeseen.

Pimeää aikaa kohti mennään, mutta hankkeella näyttää valoisalta. Olen tyytyväinen, että olemme saaneet hankkeelle mukavasti suunnittelijoita ja muita tekijöitä sekä tilauksia. Vaikka hanke on suuri, on suunnitteluprosessi edennyt aikataulussa ja olemme pysyneet budjetissamme. Mukavaa syksyn jatkoa kaikille!

Eero Virtanen

Tampereen ja Jyväskylän välisellä radalla suunnittelemme erilaisia liikenteen sujuvuutta parantavia toimenpiteitä. Tavoitteena on sujuvoittaa junaliikennettä kaksoisraiteilla ja ohituspaikoilla sekä uudella tunneliin sukeltavalla Lahdenperä–Jämsä-oikaisulla. Otamme huomioon kulttuurimaiseman, ympäristön sekä rakennusvaiheen ja radan käytön ajan häiriöt asukkaille. Suunnitteluun sisältyy mittaus- ja pohjatutkimustöitä. Suunnittelu valmistuu 2024. Jatkosuunnitelmista ja rakentamisesta ei ole tehty päätöstä.

Pääsimme aloittamaan hankkeen ensimmäisen urakan kesäkuussa, kun Lahdenperän liikennepaikan viisi vaihdetta uusittiin. Työ tehtiin juhannuksen liikennekatkolla, jotta liikenteelle aiheutuisi mahdollisimman vähän häiriöitä. Urakoitsijana toimi GRK Rail Oy, joka vastaa myös seuraavasta, syksyllä toteutettavasta osuudesta.

Seuraavana onkin vuorossa Tampereen ja Oriveden välisen rataosan eteläisen raiteen kiskonvaihto. Rataosan pituus on 35 ratakilometriä. Työt alkavat syyskuussa kiskojen jaolla. Kiskojen vaihto alkaa lokakuun alussa Tampereen suunnasta, vanhat kiskot toimitetaan kunnostettavaksi ja urakka saadaan valmiiksi marraskuun aikana.

Jatkamme syksyllä perusparantamiseen liittyvää rakentamissuunnittelua, jota tehdään osana suunnitteluhanketta. Yhteistyö suunnitteluhankkeen kanssa on tiivistä.

Hankkeen loppuosan osalta teemme vielä sisällön määrittelyä. Olemme nyt koonneet kaikki rataosan toimenpidetarpeet ja priorisoineet niitä siten, että käytettävissä oleva rahoitus hyödynnetään ylläpidon ja liikenteen kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. Valitettavasti läheskään kaikki tarpeet eivät mahdu hankesisältöön, priorisointia on kuitenkin tehtynä jatkotoimenpiteiden suunnittelua varten. Hankkeen lopullinen sisältö täsmentyy syksyn aikana.

Olemme myös valmistelemassa suunnitteluhankintoja, jotka käynnistyvät lokakuun lopussa. Tavoitteena on saada ensi vuoden urakat laskentaan ensi vuoden alussa. Kilpailutamme ne ensi kevään aikana.

Toivotan kaikille mukavia syyspäiviä!

Terhi Haapaniemi

Tunnelisuunnittelu on usean tekniikkalajin yhteensovittamista ympäristönäkökohdat ja turvallisuus huomioiden. ”Rautatien sijoittaminen tunneliin lähtee yleensä maankäytöstä ja maisemallisten arvojen säästämisestä, vaikka investointikustannukset tunneliradalle ovatkin avorataa suuremmat. Ratkaisulla turvataan luonnon koskemattomuus ja alueen hyödynnettävyys toisiin tarkoituksiin”, toteaa Sitowisen kokenut tunneli- ja kalliorakennesuunnittelija Ulla Sipola. Hän toimii koko Sitowisen suunnitteluryhmän avustavana projektipäällikkönä sekä tunnelisuunnittelun tehtävissä Lahdenperä–Jämsä-rataoikaisun yleissuunnitteluvaiheessa. Suunnittelutyö kuuluu Tampere–Jyväskylä-radan suunnitteluhankkeeseen.

Kohde on Sipolan mielestä suunnittelijalle antoisa ja palkitseva, sillä pitkän tunnelin avulla saadaan sekä rata että junat piilotettua ihmisiltä, eläimiltä ja muulta luonnolta useiden kilometrien matkalta. Tunnelista jää lopulta maan pinnalle näkyviin vain suuaukot ja mahdolliset määrävälein toteutettavat pystykuiluyhteydet.

”Tampereen ja Jyväskylän välillä on jo nyt yli 10 kilometriä rautatietunneleita, eikä niiden päällä liikkuessa harvoinkaan tiedosta, että alla saattaa kulkea junarata. Alkuvaiheen suunnittelussa tutkitaan usein useampia eri linjausvaihtoehtoja, joista sitten valitaan paras toteuttamiskelpoinen ratkaisu jatkoon.”

Sipolan lisäksi tunnelisuunnittelua toteuttaa isompi joukko tunnelisuunnittelun ammattilaisia, jotka edustavat kalliorakennesuunnittelun lisäksi esimerkiksi rakennesuunnittelua, rakennussähköjärjestelmien ja ilmanvaihdon suunnittelua sekä palo- ja pelastusturvallisuuden suunnittelua.

Yksi laajan joukon asiantuntijoista on Sitowisen kokenut rakennusgeologian ammattilainen Tuomas Jokela, joka on toiminut erilaisissa kalliorakennuskohteissa kallioperän rakennusgeologian asiantuntijana kymmenkunta vuotta. ”Rakennusgeologiassa tarkastellaan kallioperän soveltuvuutta rakentamiseen ja tunnistetaan kohdealueen kallioperän ominaispiirteitä, joilla on vaikutusta suunnitteluratkaisuihin tai rakentamiseen yleisesti”, toteaa Jokela ja jatkaa kertomalla muutaman miljardin vuoden vanhan kallioperän ominaisuuksien hajanaisen tiedon keräämisen ja yhdistämisen olevan erittäin mielenkiintoista. ”Joka päivä tulee vastaan uusia asioita, koska kallioperä on kaikkialla uniikkia.”

Tunnelisuunnittelu on hyvin kokemusperäistä ja uusia suunnittelijoita koulutetaan jatkuvasti. Lahdenperä–Jämsän rataoikaisussa projektisuunnittelijana toimiva Terhi Seppälä on valmistunut kalliorakentamisen diplomi-insinööriksi muutama vuosi sitten ja on tällä hetkellä mukana useammassa rautatietunnelisuunnitteluprojektissa, joista Lahdenperä–Jämsän rataoikaisu on Seppälän mukaan omaleimaisuudellaan mielenkiintoisimmasta päästä. ”Tunnelisuunnittelussa tärkein tavoite on kokonaisvaltaisesti turvallisimman ratkaisun löytäminen. Pitkään tunneliin liittyy useita asioita, joita ei asiantuntijapiirien ulkopuolella tule välttämättä edes ajateltua. Esimerkiksi jos juna rikkoontuu, matkustajien tulee voida evakuoitua tunnelista tai junan aiheuttama paine tunnelissa tulee kyetä hallitsemaan. On hienoa olla mukana suunnittelemassa Lahdenperän ja Jämsän välille Suomen pisintä sekä henkilö- että tavaraliikenteelle tarkoitettua tunnelia osaavalla porukalla.”

Junaradalla ja ratapihoilla on monia vaaranpaikkoja: junat lähestyvät nopeasti ja niiden pysähtymismatka on useita satoja metrejä. Voit myös saada sähköradan ajolangoista hengenvaarallisen sähköiskun. Raiteet tai ratapihat eivät ole leikkipaikkoja tai valokuvauspaikkoja, eikä niiden yli tule oikaista. Asiaton oleskelu rautatiealueella on kielletty.

Muistathan että...

• Junat kulkevat nopeasti ja niiden lähestymistä ei välttämättä huomaa ajoissa.
• Junat eivät voi väistää raiteilla olevaa ihmistä ja junan pysähtymismatka on useita satoja metrejä.
• Radan ylittäminen muusta kuin virallisesta radan ylityskohdasta on kiellettyä ja vaarallista.
• Älä ylitä rataa ilman aikuisen seuraa.
• Ilkivallan tekeminen, esimerkiksi kiven, polkupyörän tai muun esteen asettaminen raiteille on ehdottomasti kiellettyä ja hyvin vaarallista niin junassa oleville matkustajille kuin ilkivallan tekijälle itselleen.
• Raitella on myös hengenvaarallisen sähköiskun vaara: sähkö voi “hypätä” ajolangoista kauaksikin.
• Kiitos, että toimit turvallisesti ja vastuullisesti.

Tietoisku on julkaistu aikaisemmin Kotka–Kouvola/Hamina-radan hankesivuilla.

Sami Kiikeri, Welado Oy, on nimitetty rakentamishankkeen rakennuttajakonsultin projektipäälliköksi.