Hyppää sisältöön

Rahat löytymässä Nikulan eritasoliittymän toteutukselle

Julkaistu 19.12.2017

Nikulan eritasoliittymän rakentamiseen on löytymässä tarvittava, noin kuuden miljoonan euron suuruinen rahoitus Vt12 Lahden eteläinen kehätie -hankekokonaisuuden suunnitteluratkaisua kehittämällä. Näillä näkymin koko hankekokonaisuus on valmistumassa arvioitua aikaisemmin.

Vuonna 2015 valmistuneessa Lahden eteläisen kehätien tiesuunnitelmassa Nikulan eritasoliittymä oli mukana tilavarauksena. Eritasoliittymä jouduttiin osin kustannussyistä karsimaan hankekokonaisuudesta tiesuunnitelman laatimisen yhteydessä. Maankäytön ennakoitua nopeampi eteneminen erityisesti Hennalan alueella luo kuitenkin paineita Nikulan ramppien toteuttamiselle samanaikaisesti muun hankekokonaisuuden kanssa. Nikulan eritasoliittymän rampeista on vuoden 2017 aikana laadittu tiesuunnitelma, joka on parhaillaan maantielain mukaisessa hallinnollisessa käsittelyssä. Ramppien toteuttaminen on mahdollista tiesuunnitelman hyväksymisen jälkeen.

Tarkastelussa tunneleiden lyhentäminen ja maa-ainesten sijoittelun kehittäminen

Nikulan eritasoliittymän ramppien toteuttamiseen on löytymässä tarvittava, noin kuuden miljoonan euron rahoitus muuta hankekokonaisuutta kehittämällä. Tällöin muun muassa tarkastellaan uudelleen Patomäen ja Liipolan tunneleita sekä kehitetään maa-ainesten sijoitusratkaisuja.

Uudelleentarkastelun perusteella Patomäen tunneli toteutetaan noin 400 metrin pituisena aiemmin suunnitellun 500 metrin sijaan. Tunnelin pituutta lyhennetään tunnelin länsipäästä. Lyhyemmälläkin tunnelilla saavutetaan tiesuunnitelman mukainen meluntorjuntataso muun muassa meluvalleja jatkamalla. Patomäen tunnelin länsipää on syvässä maaleikkauksessa, joten melu ei pääse leviämään ympäristöön, vaikka loppupää ei olekaan katettu. Tunnelin päälle suunniteltu urheilukenttäalue säilyy katujen välissä, kuten aiemmin on esitetty.

Liipolan tunnelissa vältytään paalutukselta

Liipolan tunnelin länsipäässä tarkastellaan tunnelin pituuden vähäistä lyhentämistä noin 30 metrillä. Tunnelin länsipään sata viimeistä metriä on betonitunnelia. Kalliotunneliosuus loppuu jo aiemmin kalliopinnan pudotessa. Länsipään betonitunneli pystytään perustamaan kalliolle viimeisiä kymmeniä metrejä lukuun ottamatta. Vähäisellä pituuden lyhentämisellä vältetään betonitunnelin perustaminen paaluille, mikä tarkoittaa kustannussäästöä. Melunsuojauksen osalta ratkaisua pystytään kehittämään laaditun tiesuunnitelman veroiseksi, ja osin jopa paremmaksi, maastoa muotoilemalla. Liipolan tunnelin vähäinen lyhentäminen ei näin ollen heikennä alueen melutilannetta verrattuna tiesuunnitelman mukaiseen ratkaisuun.

Liipolan kalliotunnelin rakentaminen alkaa työmaayhteyksien ja kahden tutkimustunnelin toteuttamisella. Tutkimustunneleiden avulla kerätään tietoa kalliolaadusta ja louhintojen tärinävaikutuksista. Näitä on arvioitu jo aiemmin kallionäytekairausten avulla.

”Luonnossa kallion ominaisuudet kuitenkin vaihtelevat, joten kallionäytekairausten tietoja saadaan tarkennettua melkoisesti, kun päästään tarkastelemaan kalliota laajemmin tunnelin linjalla”, selventää Liikenneviraston projektijohtaja Janne Wikström.

Tärinävaikutusten hallitsemiseksi tutkitaan samalla sopivaa louhintatehoa. 

Maa-ainekset siirretään työmaateitä ja tulevaa kehätien linjaa pitkin

Hankkeessa muodostuvat maa-ainekset siirretään mahdollisuuksien mukaan rakennettavia työmaateitä tai rakennettavaa tielinjaa pitkin sijoituspaikoilleen. Nykyisen maantie- ja katuverkon käyttöä pyritään välttämään ja vähentämään näin liikenteelle aiheutuvaa häiriöitä. Tämä edellyttää maa-ainesten sijoittamista rakennettavan tielinjan läheisyyteen. Tiesuunnitelmassa Kujalaan valtatien 4 länsipuolelle esitettyä maa-ainesten sijoitusaluetta pyritäänkin jatkosuunnittelussa laajentamaan. Lisäksi maa-aineksia hyödynnetään Liipolan tunnelin länsipään läheisyydessä meluntorjuntaa parantavassa maastonmuotoilussa.

Kujalan alueen ulkoilureitille etsitään toimiva linjaus

Kujalan eritasoliittymän alueen nykyinen ulkoilureitti on tiesuunnitelmavaiheessa suunniteltu kulkemaan Vanhanradankadun alikulkua myöten kehätien alitse. Ulkoilureitille etsitään kuitenkin toimivampaa linjausta, joka kulkisi Liipolan tunnelin itäpään yli. Nykyiselle ulkoilureitille rakennetaan myös yhteys Vanharadankadun kävelyn ja pyöräilyn väylälle, mikä mahdollistaa kehätien ylittämisen lyhintä reittiä eli Huovilanmäen risteyssiltaa pitkin.

Kaikille tarkasteluille muutoksille haetaan tarvittavat hallinnolliset luvat.

Rakennustyöt valmistunevat ennakoitua aiemmin

Vt12 Lahden eteläisen kehätien rakentaminen alkaa maastossa koko tielinjan osalta vuoden 2018 aikana. Maaperätutkimuksia ja mittauksia on tehty laajasti koko vuoden 2017 ajan. Myös puuston poisto on jo edennyt koko tielinjalla. Hankkeen toteutusaikataulu näyttää tällä hetkellä hyvältä, ja varsinaiset rakennustyöt saataneen valmiiksi hieman ennakoitua nopeammin. Sekä kehätien Hollolan että Lahden pään urakoiden rakennustyöt valmistuvat pääosin jo vuoden 2020 lopulla.

"Aikataulun tiivistymisen myötä rakentamisesta aiheutuu lyhyemmän aikaa häiriötä alueen asukkaille ja tielläliikkujille”, sanoo Wikström.

Viimeistelytöitä kehätiellä tehdään vielä kesällä 2021 ja viimeisiä päällystekerroksia vuoden 2023 kieppeillä. Liikenteen siirtäminen uudelle tielinjalle edellyttää tunneleiden teknisten järjestelmien testaamista, ja käyttöönotto tehdäänkin vasta laajojen, onnistuneiden testien jälkeen. Kehätien avaaminen liikenteelle vuoden 2020 puolella näyttää nykytiedon valossa kuitenkin mahdolliselta. Valmiin tien turvallinen ja häiriötön käytettävyys on avainasemassa, ja lopullisesta käyttöönotosta päätetään vasta, kun nämä edellytykset täyttyvät.

”Kustannusten osalta olemme suunnitellussa budjetissa, kun optiona esitetty Nikulan eritasoliittymäkin ollaan saamassa mukaan kokonaisuuteen. Kehätie etenee myönteisessä ilmapiirissä, ja rakentamisvaiheen tarkempi suunnittelu on käynnissä täydellä teholla", Wikström toteaa.

Lisätiedot:

Projektijohtaja Janne Wikström, Liikennevirasto, puh. 029 534 3600, [email protected]

Projektipäällikkö Juha-Pekka Hämäläinen, Liikennevirasto, puh. 029 534 3563,

 [email protected]

Maankäytön johtaja Veli-Pekka Toivonen, Lahden kaupunki, puh. 050 63 890,

[email protected]

 

Seuraa hanketta:

www.liikennevirasto.fi/vt12letke

www.facebook.com/vt12letke

www.twitter.com/vt12letke (@Vt12Letke)

Tilaa hankkeen uutiskirje

Vt12 Lahden eteläinen kehätie -hankkeen tavoitteena on varmistaa sujuvampi ja turvallisempi liikenne valtatiellä 12 sekä edistää maankäytön ja elinkeinoelämän kehittymismahdollisuuksia koko Lahden seudulla. Hankekokonaisuuteen kuuluu valtatie 12 Lahden eteläisen kehätien rakentaminen ja maantien 167 Lahden eteläisen sisääntulotien parantaminen. Tavoiteaikataulun mukaisesti työt maantiellä 167 alkoivat keväällä 2017 ja valtatien 12 osalta ne käynnistyvät vuonna 2018.

 

 

Tämä artikkeli on vanha. Artikkeli voi sisältää vanhentunutta tietoa ja linkit eivät mahdollisesti toimi. Julkaisumme löytyvät kootusti nykyään Doria-julkaisuarkistosta