Hyppää sisältöön

Onnettomuuksien ennaltaehkäisyä parhaimmillaan – Liikenneviraston VTS-keskukset estivät viime vuonna 10 karilleajoa

Julkaistu 06.03.2017

Suomen satamiin saapuu vuosittain noin 30 000 ulkomaanliikenteen alusta. Monesti niiden matka sujuu mallikkaasti, mutta ei aina. Joskus alukset ottavat esimerkiksi väärän kurssin kohti matalikkoa tai karikkoa. Silloin Liikenneviraston VTS-keskukset rientävät apuun.

Suomessa on kolme VTS-keskusta: Helsingissä, Turussa ja Lappeenrannassa. Ne vahtivat väsymättä alusliikenteen turvallisuutta Suomen rannikon kauppamerenkulun väylillä sekä Saimaan syväväylällä. Päivystämiselle on tarvetta. VTS-keskusten liikenneohjaajat joutuvat antamaan aluksille pieniä huomautuksia päivittäin. Isompiakin tilanteeseen puuttumisia tapahtuu vuosittain useita.

”Esimerkiksi viime kesänä yli 300 metrinen matkustaja-alus oli menossa kohti matalikkoa. Huomasimme tilanteen ja saimme yhteydenottojen avulla aluksen palaamaan turvallisemmille vesille. Tapahtumahetkellä aluksessa oli yli 4500 matkustajaa”, kertoo ylitarkastaja Sari Talja Liikenneviraston meriliikenteenohjausyksiköstä.

Viime vuonna Liikenneviraston VTS-keskukset ehkäisivät yhteensä kymmenen karilleajoa. Estetyksi karilleajoksi luokitellaan sellaiset tapahtumat, joissa aluksen kurssi on ollut viemässä kohti matalikko, eikä alus luultavasti olisi muuttanut suuntaansa oma-aloitteisesti.

Haastavat olosuhteet vaativat tarkkaavaisuutta

Suomen rannikkovesistöt ja Saimaan syväväylä ovat kapeita, ruuhkaisia ja kivikkoisia. Vaarapaikkoja siis riittää ja alusliikenneohjaajien tulee olla jatkuvasti valppaana.

”VTS-keskuksissa ei ole kahta samanlaista päivää. Joskus päivä etenee rutiinilla, eli annamme navigointiohjeita ja tiedotamme aluksia. Useamman kerran vuodessa estämme pienempiä onnettomuuksia. Ja joskus estämme jopa mahdollisen suuronnettomuuden”, Talja sanoo.

Suuronnettomuuden estämisellä Talja viittaa viime vuoden joulukuussa tapahtuneeseen vaaratilanteeseen, jossa kaksi täydessä lastissa ollutta tankkerialusta oli törmätä toisiinsa. Yhteensä niillä oli kyydissä yli 95 000 tonnia öljyä. Nopean reagoinnin ansiosta tilanteesta selvittiin säikähdyksellä.

Huolenaiheina alusten väärät kurssit ja koneviat

VTS-keskukset myös raportoivat havaitsemistaan turvallisuuspoikkeamista. Viime vuonna poikkeamaraportteja tehtiin yhteensä 148 kappaletta. Yleisimpiä poikkeamia olivat alusten koneviat ja muut tekniset viat. Tällaisia tapauksia oli yhteensä 65 kappaletta, eli lähes puolet kaikista poikkeamista. Käytännössä tämä tarkoittaa, että viikoittain sattuu tilanteita, joissa alus on koneongelmien vuoksi jonkin aikaa vähintään osittain ohjauskyvytön.

Tekniikkaan liittyvien vikojen jälkeen yleisimmät poikkeamat koskivat väärää kurssia. Huomautuksia annettiin esimerkiksi väyläalueen ulkopuolella navigoinnista ja aluksen ylisyväyksestä väylän syvyyteen nähden.

Suurin osa poikkeamaraporteista koski suomalaisia aluksia (69 kpl, 47 %). Toiseksi suurimman ryhmän muodostivat hollantilaiset alukset (22 kpl, 15 %) ja kolmanneksi suurimman Kyproksen lipun alla seilaavat alukset (10 kpl, 7 %).

 

Suomessa VTS-alusliikennepalvelusta (Vessel Traffic Service) vastaa Liikennevirasto. Palvelun tarkoituksena on parantaa merenkulun turvallisuutta, edistää alusliikenteen sujuvuutta ja tehokkuutta sekä ennaltaehkäistä onnettomuuksia ja niistä mahdollisesti syntyviä ympäristöhaittoja. VTS-keskuksia on yhteensä kolme ja ne sijaitsevat Helsingissä, Turussa ja Lappeenrannassa.

 

Lisätietoa

Sari Talja,
Ylitarkastaja
meriliikenteenohjausyksikkö
Liikennevirasto,
puh. 029 534 3278

Kari Jämsen,
Saimaan VTS-keskuksen päällikkö
Liikennevirasto,
puh. 029 534 3287

Esa Hurskainen,
Suomenlahden meriliikennekeskuksen päällikön sijainen
Liikennevirasto,
puh. 029 534 3251

Hanna Linjos-Maunula,
Länsi-Suomen meriliikennekeskuksen päällikkö
Liikennevirasto,
Puh. 029 534 3212

 

 

 

Tämä artikkeli on vanha. Artikkeli voi sisältää vanhentunutta tietoa ja linkit eivät mahdollisesti toimi. Julkaisumme löytyvät kootusti nykyään Doria-julkaisuarkistosta