Luumäki–Imatra-ratahankkeessa tehtävän urakan kustannuksista vastaavat sekä Väylävirasto että Imatran kaupunki. Urakoitsijaa ei ole vielä valittu, mutta vanhan, rautatieliikenteen käytöstä poistuvan sillan kunnostustyöt aloitetaan toukokuussa. Työt saadaan valmiiksi tämän vuoden aikana: arvioitu valmistumisaika on lokakuussa.
"Aikataulu on tiukka, ja tulee vaatimaan todella tarkkaa työsuunnittelua urakoitsijalta. Alueella liikkuville haasteellisinta tulee varmasti olemaan sillan sulkeminen koko korjaustyön ajaksi aivan töiden aloittamisesta asti. Liikennejärjestelysuunnittelu on käynnissä, ja tiedotamme niistä myöhemmin", kertoo tekninen asiantuntija Erkki Mäki Weladolta.
Vanha silta suljetaan kaikelta liikenteeltä. Rakenteita aletaan purkaa sillan yläkannelta, joten turvallisuussyistä mitään liikennettä ei voida päästää töiden aikana kulkemaan sillalla.
Kunnostustöiden eteneminen
Vanhaa siltaa rakennettiin vuosina 1932–33. Lähemmäs 90-vuotiaan siltarakenteen kunnostaminen tietää aina haasteita, eikä vähiten sen vuoksi, että töiden laajuus tulee osittain selviämään työn edetessä. Silta on myös Museoviraston suojeluksessa. Tämä tarkoittaa sitä, että sillan ulkonäköön ei saa tehdä muutoksia, ei edes sillan maalipinnan sävyyn.
"Esimerkiksi vielä ei tiedetä, kuinka paljon vaikkapa ajoneuvokannen alapuolisia teräsrakenteita joudutaan uusimaan. Se selviää vasta, kun rakenteet on puhdistettu konepajalla ja mitattu, kuinka paljon ruoste on aiheuttanut niihin kulumaa", Erkki selittää.
Työt aloitetaan purkamalla yläkansi ja siellä olevat ratarakenteet. Alakansi eli ajoneuvokansi puretaan myös, jotta päästään teräsosiin käsiksi ja ne voidaan kunnostaa, maalata ja huoltaa. Uusi alakansi rakennetaan ja asfaltoidaan. Silta tulee palvelemaan kunnostuksen jälkeen ajoneuvoliikennettä, jalankulkijoita ja pyöräilijöitä.
Vaativuuskerrointa kerrakseen
Rakenteiden kunnon lisäksi vanhat rakennusmateriaalit ja -tavat vaikuttavat sillan kunnostukseen.
"Sillan vanha maalipinta poistetaan hiekkapuhaltamalla. Vanha maali sisältää runsaasti lyijyä, joten koko silta pitää huputtaa ja maalihippuset ottaa tarkasti talteen. Mitään ei saa päästä Vuokseen. Suojateltan on oltava umpinainen alaosaa myöten, jotta maalin jämät saadaan talteen. Sitten ne joko imuroidaan tai lapioidaan pois. Lyijyn lisäksi yläkannen puu on kyllästetty kreosootilla, valitettavasti ongelmajätettä sekin", Erkki kertoo.
Erkki kertoo myös, että korjaustyön vaativuutta lisää sillan – ja näin ollen työskentelypaikan – sijainti Vuoksen kaikkein kapeimmalla kohdalla, jossa veden virtaus on suurimmillaan:
"Kapeaan kohtaan on toki aikoinaan ollut helpompi rakentaa silta. Osa kunnostamisen työvaiheista tullaan mitä todennäköisemmin tekemään työlautalta", hän sanoo.
Juttu on julkaistu Luumäki-Imatra-ratahankkeen uutiskirjeessä. Voit liittyä uutiskirjeen jakelulistalle tämän linkin kautta: tilaa uutiskirje