Hyppää sisältöön

Jo metrin syvempi meriväylä tuo miljoonasäästöt kuljetuksiin

Julkaistu 3.9.2018

Rahtialusten koko on viime aikoina kasvanut ja osa Suomen meriväylistä on jäänyt niille mataliksi. Tällä hetkellä Liikennevirastolla on käynnissä Kokkolan meriväylän syvennyshanke, jonka odotetaan tuovan säästöjä ja vähentävän rahtiliikenteen päästöjä. Syvennyshankkeita tarvitaan, sillä yli 80 % Suomen tavaraliikenteestä kulkee meritse.

Kuvassa Kokkolan satama.

Joskus pieniltä vaikuttavilla asioilla on oikeasti suuret vaikutukset. Keihäsfinaalissa mitalisijoitukset voivat olla kiinni senteistä ja hiihdossa sadasosillakin on väliä. Kysykää vaikka Juha Miedolta. Meriliikenteessä asiat ovat harvoin ihan senteistä tai sekunnin murto-osista kiinni. Toisaalta jo metri on iso yksikkö -  varsinkin jos puhutaan väylän syvyydestä.

"Otetaan vertailuun kaksi meriväylää: ensimmäinen on 10 metriä ja toinen 12 metriä syvä. Vaikka väylien syvyydessä on eroa vain kaksi metriä, voi syvemmällä väylällä kuljettaa tuplamäärän irtolastia", kertoo Liikenneviraston vesiväylänpidon asiantuntija Olli Holm.

Tuplamäärä lastia taas tarkoittaa pienempiä kuljetuskustannuksia ja vähemmän rasitusta ympäristölle. Sama määrä tavaraa saadaan paikasta A paikkaan B lyhyemmässä ajassa ja pienemmällä energiankulutuksella kuljetettua tonnia kohden. Tähän aina pyritään, mutta toisinaan maantiede asettaa omat esteensä tehokkaille kuljetuksille.

"Suomen rannikko ei ole helpoin seilauspaikka rahtialuksille. Muun muassa matalikkoja on paljon. Väylien syvennyshankkeet ovat helpottaneet tilannetta, mutta tehtävää on vieläkin. Esimerkiksi Kokkolan meriväylällä suurimmat alukset eivät ole voineet kulkea väylän mataluuden takia täydessä lastissa", Holm toteaa.

Pian ruumaan ei tarvitse jättää turhaa tyhjää tilaa Kokkolassakaan.

Yhden metrin tähden

Liikenneviraston ja Kokkolan Sataman yhteishankkeessa Kokkolan meriväylän kulkusyvyys kasvatetaan 14 metriin. Eroa nykyiseen kulkusyvyyteen on yksi metri. Saattaa kuulostaa pieneltä, mutta tämän metrin vaikutukset eivät ole lainkaan vähäpätöiset.

"Kokkolan satamassa käy paljon isoja Panamax- ja Capesize-luokan aluksia, jotka ovat joutuneet lähtemään satamasta vajaalla lastilla. Tähän asiaan saadaan muutos vuonna 2020, kun syvennyshanke valmistuu", sanoo Liikenneviraston ylitarkastaja Olli Lehtinen.

Käytännössä syvempi väylä mahdollistaa sen, että rahtialuksiin voi pakata mukaan 10 000 henkilöauton painon verran lisää lastia. Tällainen harppaus kuljetustehokkuudessa säästää pitkällä aikavälillä rutkasti rahaa. Liikenneviraston arvion mukaan investoidut eurot saadaan tuplana takaisin erilaisina hyötyinä.

Tärkeä ympäristöteko

Kokkolan meriväylähankkeella on selviä etuja myös ympäristön kannalta. Heti nähtävä hyöty on puhtaampi merenpohja. Meriväylien pohjaan kertyy aina erilaisia myrkkyjä esimerkiksi laivojen pohjamaaleista. Nämä kertyneet myrkyt puhdistetaan samalla, kun väylää kaivetaan syvemmäksi. Tämän jälkeen puhdistettu pohjan maa-aines, eli sedimentti, sijoitetaan sille määrättyyn paikkaan.

"Tässä hankkeessa sedimentit sijoitetaan sataman viereen ja näin he saavat lisää rakennusmaata. Kyseessä on samanlainen ratkaisu kuin Uudenkaupungin meriväylähankkeessa jokunen vuosi sitten", Lehtinen kertoo.

Lisäksi päästöt vähenevät, kun alukset voivat kulkea täydempänä. Hyödyt ovat suuret, koska rahtiliikenteessä volyymit ovat isoja ja etäisyydet pitkiä. Suurikokoiset alukset ovat lähteneet jopa 25 % vajauksella satamasta. Jos aikaisemmin tarvittiin neljä käyntikertaa satamassa, jatkossa voi riittää kolme.

Kokkolan meriväylähankkeen erikoisuutena ovat olleet myös sotilasräjähteiden raivaukset. Sotien jälkeen väylälle ja sen läheisyyteen on upotettu tonneittain räjähteitä. Puolustusvoimat raivasi hankkeen alkuvaiheessa räjähteet pois työalueilta, mutta tästä huolimatta hankkeessa varaudutaan siihen, että räjähteitä voi vielä löytyä töiden aikana.

 

Faktoja meriväylien syventämisestä

  • Jokaisessa meriväylähankkeessa tutkitaan erittäin tarkasti hyödyt ja ympäristövaikutukset. Taustatyöt lupaprosesseineen vievät tyypillisesti vähintään 5 - 6 vuotta.
  • Tällä hetkellä käynnissä on Kokkolan meriväylän syventäminen. Hanke kustantaa yhteensä 63 miljoonaa euroa, josta Liikenneviraston osuus on 45 miljoonaa euroa. Hanke valmistuu vuonna 2020.
  • Oulun meriväylän syventäminen käynnistyy tämän vuoden aikana ja Vuosaaren meriväylän syventämisestä on päätetty eduskunnassa.
  • Suomessa meriväylien syventämisestä vastaa Liikennevirasto. Viimeksi Liikennevirasto on syventänyt Rauman ja Uudenkaupungin meriväylät.

 

Lisätietoa

Vesiväylänpidon asiantuntija Olli Holm,
Liikennevirasto,
puh. 029 534 3338
etunimi.sukunimi(at)liikennevirasto.fi


Tämä artikkeli on vanha. Artikkeli voi sisältää vanhentunutta tietoa ja linkit eivät mahdollisesti toimi. Julkaisumme löytyvät kootusti nykyään Doria-julkaisuarkistosta