Takaisin

Hankkeista vastaava toimialajohtaja Pekka Petäjäniemi on suunnittelut moottoriteitä Suomessa ja Saksassa

Hankkeista vastaava toimialajohtaja Pekka Petäjäniemi on suunnittelut moottoriteitä Suomessa ja Saksassa

Julkaistu 10.6.2019

Pirkanmaalaisen Pekka Petäjäniemen ensikosketus infra-alaan tapahtui 1970-luvun lopulla.

Kuvassa hankkeiden toimialajohtaja Pekka Petäjäniemi.

Silloin lukioikäinen Petäjäniemi pääsi paikallisen tiemestarin apuriksi haravoimaan kiviä tiekarhun perässä. Näissä tehtävissä vierähti pari kesää ja ala jätti kipinän. Lukion jälkeen Petäjäniemi opiskeli tie- ja vesirakennustekniikan insinööriksi Tampereen teknisestä oppilaitoksesta.

Valmistumisen jälkeen Petäjäniemi käynnisti uransa konsulttitoimistossa Helsingissä, mutta siirtyi pian virkamieheksi. Konsulttitoimisto olisi tarjonnut paksumman tilipussin, mutta virka Hämeen tiepiirissä mahdollisti paluun Tampereelle. Vaikka kotiinpaluu maistui hyvälle, veri veti myös ulkomaille. Petäjäniemi otti pian kahden vuoden virkavapaan ja vietti sen Saksan Kölnissä. Siellä hän työskenteli liikennesuunnittelun sekä moottoriteiden suunnittelun parissa 1990-luvun alkupuolella. 

Suomeen paluun jälkeen virkamiesura jatkui, mutta tehtävät vaihtuivat. Hän pääsi mukaan suunnittelemaan Tampereen ja Hämeenlinnan välistä moottoritietä. Samoihin aikoihin Petäjäniemi suoritti myös diplomi-insinöörin opinnot työn ohella.

Pekan työtehtävät pyörivät lähes parinkymmenen vuoden ajan suunnittelun ympärillä. Vuonna 2003 Petäjäniemi valittiin vetämään Tampereen läntisen kehätien rakentamista. Samalla näkökulma siirtyi suunnittelusta rakentamiseen. Samalla tiellä hän on vieläkin. Nykyään Pekka Petäjäniemi johtaa Väylässä hankkeet-toimialaa, joka vastaa Väylän investointien toteuttamisesta.

Kysyimme Petäjäniemeltä, mitkä kolme asiaa ovat ajankohtaisia infrarakentamisessa juuri nyt.

Ajankohtaista infrarakentamisessa

1) Yhteistyön korostuva merkitys

Infrarakentaminen ei ole yksilölaji. Kun tilaaja, suunnittelija ja rakentajat puhaltavat yhteen hiileen, tapahtuu positiivisia asioita. Hyvä yhteistyö tarkoittaa esimerkiksi parempaa laatua sekä säästöjä rahassa ja ajassa.

Oivallinen esimerkki onnistuneesta yhteistyöstä on Tampereen rantatunneli. Siinä Liikennevirasto (nykyisin Väylä) rakensi yhteistyökumppaneidensa kanssa allianssimallilla 2,3 kilometrin maantietunnelin Tampereen Näsijärven rannalle. Vaativa hanke valmistui puoli vuotta etuajassa ja alle budjetin. Hanke on muun muassa nimetty vuoden projektiksi ja se on kahminut ykköspalkinnon kansainvälisessä IPMA-kilpailussa. Hankkeen opeista ja toimivasta yhteistyöstä kannattaa ottaa mallia.

2) Hukan määrä pienemmäksi

Työmaalla virheet ja turha työ tulevat kalliiksi. Esimerkiksi jos jokin kaivanto on kaivettu liian syväksi, on kaivuutyöhön mennyt turhaa aikaa. Lisäksi aikaa menee myös kuopan täyttämiseen, jotta se olisi sopivan syvä. Aikaa voi mennä hukkaan myös siinä, jos tiettyjä tavaroita pitää odotella tai ne saapuvat liian aikaisin, minkä takia niiden suojaukseen ja varastointiin menee aikaa.

Hukkaa vastaan voi taistella muun muassa digitalisaation ja parempien suunnitelmien avulla. Nämä kaksi asiaa yhdistävät tietomalleissa sekä ns. lean-ajattelussa. Tietomallipohjainen suunnittelu on tuonut infra-alalle paljon hyötyjä ja vähentänyt yllätyksiä työmaalla.

3) Nuoria tarvitaan alalle

Infra-ala uudistuu jatkuvasti ja uusia tekijöitä tarvitaan ratkomaan tulevaisuuden pulmia. Tämä edellyttää koulutuksen laajuuden ja laadun varmistamista sekä koko alan profiilin nostoa. Petäjäniemi uskoo, että yhdessä tekemisen kulttuuri ja työskentelytapojen muutokset sekä modernin informaatioteknologian laaja-alainen hyödyntäminen hankkeiden kaikissa vaiheissa herättävät nuorten kiinnostuksen. Infra-ala ei ole enää pelkkää saappaat savessa tehtävää työtä. 

Myös tehtävien monipuolisuus voi houkutella nuoria alalle. Erilaisiin työvaiheisiin tarvitaan erikoisosaajia ja haasteita riittää. Meidän pitää samalla antaa nuorille tekijöille mahdollisuus, vanha kunnon mestari-kisälli -ajattelu voisi tullaa uudelleen käyttöön.

"Yksi alan hienoimmista piirteistä on haastavuus ja se, että ei ole kahta samanlaista päivää", Petäjäniemi toteaa.


reaktionapit